Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila

Vesien tilan uusi valtakunnallinen ekologinen luokittelu on valmistunut. Edellinen luokittelu julkaistiin vuonna 2008 jonka pohjalta laadittiin pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat sekä vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma. Pintavesien kemiallinen luokittelu valmistuu talvella 2013 ja voi vaikuttaa ekologisen luokittelun kokonaisarvioon.

Luokitus perustuu ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun

Vesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa vesiemme tilaa. Ekologisen luokituksen pääpaino on vesien biologiassa eli siinä miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin. Arvioitaessa ihmisen toiminnan aiheuttamaa vaikutusta lähtökohtana ovat kunkin vesistön luontaiset ominaispiirteet. Näin esimerkiksi matalia humusjärviä, ulkosaariston vesiä ja kangasmaiden jokia ei vertailla toisiinsa, vaan jokaisella tyypillä on omat tavoitearvonsa. Ekologinen luokittelu on kokonaisuus, jossa otetaan biologisten tekijöiden, kuten kalaston, vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön lisäksi huomioon veden laatu, haitalliset aineet, esimerkiksi torjunta-aineet ja raskasmetallit sekä vesistöjen rakenteelliset muutokset, kuten perkaukset ja padot.

Nyt valmistunut luokittelu perustuu Euroopan vesipolitiikan puitedirektiiviin. Vesienhoidon tavoitteena niin läntisellä vesienhoitoalueella kuin muuallakin Suomessa ja koko EU:ssa on vesien hyvän tai erinomaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen pinta- ja pohjavesissä vuoteen 2015 mennessä. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esim. kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia.

Järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelu on tehty pääosin vuosien 2006-2012 seurantatulosten perusteella. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilaluokka arvioitu asiantuntija-arviona tai veden laadun perusteella.

Rehevöityminen, happamuus ja rakenteelliset muutokset vaikuttavat vesistöihin

Läntisellä vesienhoitoalueella hyvää huonommassa tilassa on 73 % jokien pituudesta, 34 % järvien ja 64 % rannikkovesimuodostumien pinta-alasta. Vesien tila on suurimmaksi osaksi pysynyt samana kuin vuoteen 2006 päättyneellä ensimmäisellä luokitusjaksolla. Varsinkin Pohjanmaalla jokivesistöt ovat hieman parantuneet johtuen mm. vallinneesta happamuusoloiltaan paremmasta jaksosta. Joissakin vesistön osissa ovat myös fosforipitoisuudet hieman laskeneet. Toisaalta osassa vesistöjä on menty myös huonompaan suuntaan, esimerkiksi rannikkovesillä ja järvissä.

Vesienhoitoalueen vesien tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen, kiintoainekuormitus, maaperän happamuus sekä rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinne- ja kiintoainekuormitus on pääosin peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. Paikallisesti vesiin vaikuttaa myös pistekuormitus sekä turkistuotanto. Maamme happamat sulfaattimaat sijaitsevat lähes kokonaan Pohjanmaalla. Sulfaattimaiden kuivatus aiheuttaa merkittävää happamuus- ja metallikuormitusta, joka heikentää varsinkin rannikon jokien tilaa. Pohjanmaan maakuntien jokia on vuosien saatossa voimakkaasti muutettu perkaamalla, oikomalla, patoamalla ja säännöstelemällä. Nämä toimet ovat estäneet kalojen vapaata liikkumista sekä vähentäneet sopivien elinympäristöjen määrää ja laatua.

Pintavesien ekologinen tila Kokemäenjoen-Saaristomeren_Selkämeren vesienhoitoalueella

Pintavesien ekologinen tila Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella.

Vesimuodostumien ekologinenluokitus VHA3

Pylväskaavio pintavesien tilasta.

Joet

Läntisen vesienhoitoalueen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa luokassa. Huonoon tilaan luokiteltuja jokia on varsinkin Pohjanmaalla. Hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevia jokiosuuksia on lähinnä vain Kokemäenjoen yläosilla esimerkiksi Keuruun ja Pihlajaveden reiteillä. Jokien tila läntisellä vesienhoitoalueella on huonompi kuin Suomessa keskimäärin.

Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Tilan muutokset näkyvät mm. veden sameutena, vesimäärien muutoksina, liettymisenä ja kalaston muutoksina. Pohjanmaalla jokien huonoon tilaan vaikuttavat rehevöitymisen lisäksi myös happamat sulfaattimaat ja vesistöjen rakenteelliset muutokset. Happamista sulfaattimaista huuhtoutuvat metallit vaikuttavat myös pintavesien kemialliseen luokitteluun joka valmistuu talvella 2013.

Järvet

Vesienhoitoalueen järvet ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä tilassa mutta myös välttävässä ja toisaalta hyvässä tilassa olevia järviä löytyy. Lisäksi on muutamia järviä, jotka ovat erinomaisessa tilassa. Tällaisia ovat mm. Lestijärvi, Iso-Kisko, Toisvesi, Hahmajärvi ja Takajärvi. Järvien tilaa huonontaa erityisesti rehevöityminen. Suurin syy järvien heikentyneeseen tilaan on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Ulkoisen kuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus vaivaa myös monia järviä, vaikka sen arviointi on usein vaikeaa. Järvissä tilan heikentyminen näkyy veden samentumisena, sinileväkukintoina, kalastonmuutoksina sekä umpeenkasvuna.

Rannikkovedet

Rannikkovedet on luokiteltu pääosin tyydyttäviksi; myös hyviä ja välttäviä rannikkovesimuodostumia on melko runsaasti. Saaristomeri ja suurimpien kaupunkien, kuten Turun, Porin, Vaasan, Kokkolan ja Pietarsaaren edustat ovat tyydyttävässä tilassa ja alueiden sisälahdet välttäviä ja osin jopa huonoja. Pääosa pohjoisesta Selkämerestä, Merenkurkusta ja eteläisestä Perämerestä on luokiteltu hyväksi. Sisäsaaristoalueiden tilaa heikentää jätevesien ja jokien tuoma ravinnekuormitus, jolle matalat ja suljetut saariston osat ovat herkkiä. Jokien mukana tulevan kuormituksen lisäksi saariston tilaa heikentää Itämeren yleinen rehevöitymiskehitys. Rannikkovesien heikentynyt tila näkyy mm. alhaisempana näkösyvyytenä, rihmamaisten levien ja leväkukintojen lisääntymisenä sekä toisaalta tärkeän rakkolevän taantumisena. 

Julkaistu 21.10.2013 klo 10.02, päivitetty 25.5.2015 klo 14.54