Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

- 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

- 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokituksen kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Pohjavesialueen määrittämistä, luokitusta ja suojelusuunnitelmien laadintaa on käsitelty ympäristöministeriön oppaassa.  

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat  ladattavissa Avoin tieto-palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskus määrittää ja luokittelee pohjavesialueen sekä tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Kirjallisuutta

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus- opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmin käytössä olleesta luokituksesta)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella pohjavesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti ja asutuksen (vedenhankinnan) kannalta pääsääntöisesti epäedullisesti. Merkittävimmät pohjavesivarat keskittyvät suurimmille pääosin luode-kaakkosuuntaisille harjujaksoille, joita ovat Porin-Virttaankankaan-Koski Tl:n harjujakso, Noormarkun-Kokemäen-Huittisten harjujakso ja Pyhärannan-Laitilan-Turun harjujakso. Myös suuret reunamuodostumat, kuten Hämeenkangas-Pohjankangas sekä kolmas Salpausselkä ja siihen liittyvät Kiikalan deltat ovat merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Kallioperässä, rantakerrostumissa, savipeitteisillä alueilla ja moreenimailla esiintyy määrältään vaatimattomampia pohjavesialueita. Turun saariston alueella, jossa ei ole harjujaksoja, pohjavesivarat ovat vähäiset.

Lounais-Suomessa kartoitettuja ja luokiteltuja pohjavesialueita on 283 kpl. Näistä 202 kuuluu luokkaan I ja 81 luokkaan II. Lounais-Suomessa ei ole III luokan pohjavesialueita (tilanne 10/2013).

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset

Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaa pohjavesien uudelleenluokitukset sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan alueilla. Pohjavesivarat alueilla eivät jakaudu tasaisesti. Lisäksi esiintymät ovat sekä isoja että pieniä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella tarkistettavia pohjavesialueita on yhteensä 411 kpl. Näistä 283 kpl sijaitsee Varsinais-Suomessa ja 128 kpl Satakunnassa.

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset

Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueiden luokituksiin ollaan tekemässä muutoksia. Muutokset ovat osa käynnissä olevaa ja edelleen jatkuvaa pohjavesialueiden luokittelutyötä. Muutosten myötä yhdyskuntien vedenhankintaan soveltumattomia pohjavesialueita voidaan esittää poistettavaksi pohjavesiluokituksesta. Lisäksi on mahdollista nostaa pohjavesialueiden luokitusta niillä alueilla, jotka on tutkimuksissa todettu soveltuviksi yhdyskuntien vedenhankintaan. Lisäksi pohjavesialueisiin saatetaan tehdä rajausmuutoksia uusien tutkimustietojen perusteella.

Pohjavesialueita tarkastetaan kuntakokonaisuuksina, ja ne tulevat kuultavaksi pienissä osissa. Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kuulemismenettelyssä.
 

2017

2018

2019

Varsinais-Suomi

Satakunta

Varsinais-Suomi

Satakunta

Varsinais-Suomi

Satakunta

Aura

Eura

Kemiönsaari

Eurajoki

 

Harjavalta

Kaarina

Rauma

Koski Tl

Honkajoki

 

Huittinen

Kustavi

 

Loimaa

Merikarvia

 

Jämijärvi

Laitila

 

Marttila

Pomarkku

 

Kankaanpää

Lieto

 

Oripää

Pori

 

Karvia

Masku

 

Salo

Siikainen

 

Kokemäki

Mynämäki

 

Somero

Säkylä

 

Nakkila

Naantali

   

Ulvila

   

Nousiainen

         

Paimio

         

Parainen

         

Pyhäranta

         

Pöytyä

         

Rusko

         

Sauvo

         

Taivassalo

         

Turku

         

Uusikaupunki

         

Taulukossa on aikataulu tarkistettavista pohjavesialueista kunnittain. Kesäisin maastotutkimuksia suoritetaan yhteistyössä Valonian ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa E-luokitusten osalta. Kuuleminen alkaa sen jälkeen kun maastotyöt on tehty.

Lisätietoja antavat:

Suunnittelija Hanna Uusitalo
puh. 050 396 0202, s-posti: hanna.uusitalo[at]ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Maria Mäkinen
puh. 0295 022 913, s-posti: maria.k.makinen[at]ely-keskus.fi

Pohjavesialueet kartalla kunnittain

Kartta: Pohjavesialueet Lounais-Suomessa

Kunnan nimeä klikkaamalla pääsee tutustumaan ko. kunnan pohjavesialueisiin karttaikkunassa (arcgis online). Pistemäiset pohjavesialueet eivät enää ole mukana avoimissa paikkatietoaineistoissa, eivätkä siis näy kartalla. Karttaa voi liikuttaa ja tarkentaa. Klikkaamalla kartalla ko. pohjavesialueen kohdalta, saa tarkempia tietoja kyseisestä pohjavesialueesta. 

     
Aura
Eura
Eurajoki
Harjavalta
Honkajoki
Huittinen
Jämijärvi
Kaarina
Kankaanpää
Karvia
Kemiönsaari
Kokemäki
Koski Tl
Kustavi
Laitila
Lieto
Loimaa
Marttila
Masku
Merikarvia
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Oripää
Paimio
Parainen
Pomarkku
Pori
Pyhäranta
Pöytyä
Raisio
Rauma
Rusko
Salo
Sauvo
Siikainen
Somero
Säkylä
Taivassalo
Turku
Ulvila
Uusikaupunki
Vehmaa

 

Julkaistu 12.11.2013 klo 11.01, päivitetty 30.9.2019 klo 11.07
Julkaistu 15.6.2018 klo 11.50, päivitetty 31.1.2019 klo 17.16