Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

- 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

- 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokituksen kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Pohjavesialueen määrittämistä, luokitusta ja suojelusuunnitelmien laadintaa on käsitelty ympäristöministeriön oppaassa.  

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat  ladattavissa Avoin tieto-palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskus määrittää ja luokittelee pohjavesialueen sekä tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Kirjallisuutta

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus- opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmin käytössä olleesta luokituksesta)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmät pohjavesimuodostumat liittyvät muinaisen mannerjäätikön liikkeen suuntaisiin pitkittäisharjuihin ja jäätikkökielekkeiden väliin muodostuneisiin saumamuodostumiin. Pohjois-Pohjanmaalla pohjaveden kannalta merkittävimmät harjut ovat: Kalajoen-Lestijärven harjujakso, Sievin-Reisjärven harjujakso, Raahen-Vihannin-Iisalmen harjujakso, Hailuodon-Rokuan-Kajaanin harjujakso, Haukuputaan-Ylikiimingin-Paltamon harjujakso, Loukusan-Koitinjärven-Särkiluoman harjujakso ja Livojärven-Kuusamon harjujakso. Suurin saumamuodostuma Pohjois-Pohjanmaalla on Tannilan-Hossan saumamuodostuma, mutta tunnettu on myös Viinivaaran saumakompleksi.

Pohjavesimuodostumia Pohjois-Pohjanmaalla on 399 kpl, joista I-luokkaa 212 kpl, II-luokkaa 120 kpl ja III-luokkaa 67 kpl. Pohjavesialueet sijaitsevat maakunnassa epätasaisesti ja niiden raakaveden laatu vaihtelee suuresti, mikä on vedenhankinnan kannalta ongelmallista.

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset 2017-2019

Pohjois-Pohjanmaan pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin ollaan tekemässä muutoksia. Muutokset ovat osa käynnissä olevaa ja edelleen jatkuvaa pohjavesialueiden luokittelutyötä. Pohjavesialueita tarkastellaan kuntakokonaisuuksina. Nähtävillä olon jälkeen ELY-keskus tekee ratkaisun luokituksista ja rajauksista huomioiden annetut mielipiteet ja pyydetyt lausunnot.

ELY-keskuksen uudelleen luokiteltujen ja mahdollisesti uudelleen rajattujen pohjavesialueiden kartat löytyvät asianomaisen kunnan kohdalta. Karttojen rajaukset ovat virallisia. Pohjavesialueiden tiedot on tallennettu ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Kartat päivitetään myöhemmin ympäristöhallinnon pohjavesialuepaikkatietokantaan, jonka jälkeen pohjavesialueen päivitetty kartta on näkyvissä POVETin pohjavesialuekortissa.
 

Pohjois-Pohjanmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajaustarkistusten aikataulu
2017 2018 2019
Alavieska Haapavesi Kuusamo
Haapajärvi Ii Pudasjärvi
Hailuoto Kalajoki Taivalkoski
Kempele Muhos
Kärsämäki Oulainen  
Liminka Oulu  
Lumijoki Pyhäjoki  
Merijärvi (ei pohjavesialueita) Pyhäntä
Nivala Sievi  
Pyhäjärvi Siikajoki  
Raahe Siikalatva  
Reisjärvi Tyrnävä  
Ylivieska Utajärvi  
  Vaala  

 

Lisätietoja: Ylitarkastaja Heikki Kovalainen, puh. 0295 038 356, heikki.kovalainen[at]ely-keskus.fi

 

Tarkastetut pohjavesialueet kunnittain

Alavieska

Haapajärvi

Haapavesi

Hailuoto

Ii

Kalajoki

Kempele

Kuusamo

Kärsämäki

Liminka

Lumijoki

Muhos

Nivala

Oulainen

Oulu

Pudasjärvi

Pyhäjoki

Pyhäjärvi

Pyhäntä

Raahe

Reisjärvi

Sievi

Siikajoki

Siikalatva

Taivalkoski

Tyrnävä

Utajärvi

Vaala

Ylivieska

Pohjavesialueet kartalla

Kunnan nimeä klikkaamalla pääsee tutustumaan ko. kunnan pohjavesialueisiin Paikkatietoikkuna-karttapalvelussa. Karttaa voi liikuttaa ja tarkentaa. Pohjavesialueille on määritelty esitysmittakaavat Paikkatietoikkunan karttaikkunassa. Tämä johtaa siihen, että zoomatessa karttaa tätä pienempään mittakaavaan pohjavesialuerajat häviävät karttaikkunasta.

Tarkempia tietoja kustakin pohjavesialueesta saa klikkaamalla karttaa ko. pohjavesialueen kohdalta. Karttaikkunan alareunasta voi käydä vaihtamassa pohjakartaksi maastokartan ko. painikkeella.

 

Julkaistu 20.3.2019 klo 13.28, päivitetty 30.10.2019 klo 12.24
Julkaistu 15.6.2018 klo 11.50, päivitetty 31.1.2019 klo 17.16