Hyppää sisältöön

Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
  • 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin
  • 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokituksen kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Pohjavesialueen määrittämistä, luokitusta ja suojelusuunnitelmien laadintaa on käsitelty ympäristöministeriön oppaassa.

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat ladattavissa Avoin tieto -palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskus määrittää ja luokittelee pohjavesialueen sekä tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Kirjallisuutta

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus -opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmin käytössä olleesta luokituksesta)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Kainuu

Pinta-alaltaan Kainuun suurimmat pohjavesiesiintymät ovat Kajaanin pohjoispuolella sijaitseva Matinmäki–Mustikkamäen harjualue ja Sotkamon kaakkoispuolella sijaitseva Riekinkangas–Räätäkangas- niminen harju. Lisäksi Kainuun pohjoisosassa on suuri Hossan saumamuodostuma. Näiden merkittävimpien muodostumien laskennallinen antoisuus on kymmeniä tuhansia kuutiometrejä vettä vuorokaudessa. Muut pohjavesialueet ovat pääasiassa pienehköjä pitkittäisharjuja, joiden antoisuus on arviolta alle 1500 kuutiometriä vuorokaudessa.

Kainuun pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin on vuosina 2017–2020 tehty lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) perustuvia muutoksia. Tämä on osa valtakunnan laajuista pohjavesialueiden määritystyötä.

1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk, tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin, eli ne vastaavat aiemman luokituksen mukaisia I-luokan pohjavesialueita. 2-luokkaan määritetään muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin merkittävä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Mikäli E-luokan pohjavesialue soveltuu myös vedenhankintaan, määritetään se 1E- tai 2E-luokaan. Aiemman luokittelun mukainen III-luokka poistuu käytöstä, ja siihen kuuluvat alueet joko määritetään uudelleen luokkiin 1, 2, 1E, 2E tai E, tai ne poistetaan pohjavesirekisteristä. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista.

Pohjavesialuemäärityksistä pyydetään lausunnot asianosaisilta kunnilta ja Kainuun liitolta, ja kansalaisilla on mahdollisuus esittää niistä mielipiteensä kuulemisaikana. Nähtävillä olon jälkeen ELY-keskus tekee ratkaisun luokituksista ja rajauksista huomioiden annetut mielipiteet ja pyydetyt lausunnot.

Kaikki Kainuun pohjavesialuemääritykset ovat valmistuneet, ja viimeiset niistä ovat olleet nähtävillä 7.8.2020 saakka.

Selostukset pohjavesialueisiin kohdistuneista muutoksista löytyvät asianomaisen kunnan kohdalta. Pohjavesialueiden tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Pohjavesialueisiin tulevat päivitykset siirretään kahdesti vuodessa ympäristöhallinnon pohjavesialuepaikkatietokantaan, josta pohjavesialueen päivitetty kartta siirtyy POVETiin.

Kainuun alueella on ollut 252 aiemman käytännön mukaisesti luokiteltua pohjavesialuetta. 53 näistä on ollut vedenhankintaa varten tärkeää I-luokan pohjavesialuetta. Vedenhankintaan soveltuvia II-luokan pohjavesialueita Kainuussa on ollut 159 kpl ja III-luokkaan (muu pohjavesialue) kuuluvia 40 kpl. Pohjavesialuetarkistusten jälkeen Kainuussa on yhteensä 227 pohjavesialuetta. 48 yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeästä pohjavesialueesta 11 kuuluu 1E-luokkaan. 2-luokkaan on määritetty 179 muodostumaa, joista 46 on 2E-luokan alueita. E-luokkaan on määritetty 1 pohjavesialue. Suhteessa pohjavesialueiden määrään eniten luonnontilaisia lähdekohteita löytyi maastokartoituksissa Paltamosta ja Puolangalta.

Lisätietoja: Ympäristöasiantuntija Mari Helin puh. 0295 023 895

Tarkastetut pohjavesialueet kunnittain

Suomussalmi

Kuhmo

Sotkamo

Hyrynsalmi

Paltamo

Kajaani

Puolanka

Ristijärvi

Pohjavesialueet kunnittain

Kunnan nimeä klikkaamalla pääsee tutustumaan ko. kunnan pohjavesialueisiin Paikkatietoikkuna-karttapalvelussa. Karttaa voi liikuttaa ja tarkentaa. Pohjavesialueille on määritelty esitysmittakaavat Paikkatietoikkunan karttaikkunassa. Tämä johtaa siihen, että zoomatessa karttaa tätä pienempään mittakaavaan pohjavesialuerajat häviävät karttaikkunasta.

Tarkempia tietoja kustakin pohjavesialueesta saa klikkaamalla karttaa ko. pohjavesialueen kohdalta. Karttaikkunan alareunasta voi käydä vaihtamassa pohjakartaksi maastokartan ko. painikkeella.

Julkaistu 29.11.2013 klo 11.48, päivitetty 7.9.2020 klo 9.04
Julkaistu 29.9.2020 klo 9.42, päivitetty 29.9.2020 klo 9.42