Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

- 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

- 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokituksen kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Pohjavesialueen määrittämistä, luokitusta ja suojelusuunnitelmien laadintaa on käsitelty ympäristöministeriön oppaassa.  

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat  ladattavissa Avoin tieto-palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskus määrittää ja luokittelee pohjavesialueen sekä tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Kirjallisuutta

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus- opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmin käytössä olleesta luokituksesta)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Etelä-Savo

Pohjavesialueiden uudelleen luokittelu ja rajausten tarkistaminen

Etelä-Savon pohjavesialueet luokitellaan uudelleen ja pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Luokitus perustuu vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä.

Uusista pohjavesialueiden luokista ja mahdollisista rajausmuutoksista järjestetään kuukauden kestävä kuntakohtainen kuuleminen, jonka yhteydessä on mahdollista esittää rajaamiseen ja luokitukseen liittyvää olennaista tietoa. Kuulemiset toteutetaan Etelä-Savossa vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Kuulemisen jälkeen ELY-keskus päivittää pohjavesialueiden tiedot ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Suomen ympäristökeskus päivittää muutokset valtakunnalliseen pohjavesialueiden paikkatietoaineistoon kahdesti vuodessa.

Lisätietoja

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004

 

Punkaharju

Punkaharjun harjujaksoa ilmasta. © Hannu Vallas, Lentokuva Vallas Oy, 15.5.2010.

Etelä-Savon pohjavesialueet

Pohjavettä esiintyy kaikkialla maa- ja kallioperässä. Vedenhankinnan kannalta parhaita ovat kuitenkin sellaiset alueet, joissa maalaji on hyvin vettä johtavaa soraa tai hiekkaa. Pääosa Etelä-Savon pohjavesialueista sijoittuu muutamalle luode-kaakko- tai pohjois-etelä -suuntaiselle harjujaksolle. Maakunnan eteläosissa on myös toiseen Salpausselkä-muodostumaan kuuluvia pohjavesialueita.

Harjut ovat kerrostuneet viimeisen jääkauden perääntymisvaiheessa. Sulamisvesivirrat kuljettivat mukanaan maa-ainesta jään alle kallioperän painanteisiin. Virtaava vesi lajitteli ja kerrosti hiekat ja sorat pitkänomaisiksi selänteiksi. Salpausselät ovat kerrostuneet jäätikön reunalle.

Pohjavesialueiden osuus maapinta-alasta on Etelä-Savossa pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Luokiteltuja pohjavesialueita on 212. Näistä 63 kuuluu luokkaan I, 96 luokkaan II ja 53 luokkaan III (tilanne 2/2018).

 

    Hiekkakangas
    Hiekkakankailla sadannasta suuri osa imeytyy maahan pohjavedeksi. © Anne Petäjä-Ronkainen

    Lain (1299/2004) mukaiseksi tarkastetut pohjavesialueet kunnittain

    Heinävesi

    Hirvensalmi

    Juva

    Kangasniemi

    Mikkeli

    Mäntyharju

    Pertunmaa

    Puumala

    Rantasalmi

    Sulkava

    Tarkastamattomat pohjavesialueet kunnittain

    Luokitus- ja rajausmuutokset

    Julkaistu 31.12.2013 klo 9.23, päivitetty 16.8.2019 klo 12.54
    Julkaistu 15.6.2018 klo 11.50, päivitetty 31.1.2019 klo 17.16