Uudenmaan merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Ensimmäisellä Salpausselällä, joka kulkee melko yhtenäisenä Hangosta Hyvinkäälle sekä Tuusulan, Porvoon, Myrskylän ja Loviisan pitkittäisharjuissa. Vähiten pohjavesivaroja on Salpausselän eteläpuolisissa kunnissa länsirannikolla, joissa pohjavettä hyödynnetään myös jokilaaksoihin kerrostuneista savenalaisista pohjavesiesiintymistä.
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on yhteensä 327 pohjavesialuetta, jotka on luokiteltu seuraavasti (tilanne 6/2019):
- 134 1-luokan aluetta (Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue)
- 28 1E-luokan aluetta (Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen)
- 143 2-luokan aluetta (Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue)
- 20 2E-luokan aluetta (Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen)
- 2 E-luokan aluetta (Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen)
Pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi lähdekohteessa Hangossa 1E-luokan pohjavesialueella. © Sanna Tiiaskorpi
Pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset 2017–2019
Uudenmaan ELY-keskuksen alueen pohjavesialueet on tarkistettu perustuen vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Pohjavesialueiden luokat päivitettiin ja alueiden rajaukset tarkistettiin. Valmisteluasiakirjoista järjestettiin kuntakohtaiset kuulemiset, joiden yhteyksissä oli mahdollista esittää rajaamiseen ja luokitukseen vaikuttavaa olennaista tietoa. Kuulemisten jälkeen ELY-keskus päivitti pohjavesialueiden tiedot ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Suomen ympäristökeskus päivittää muutokset valtakunnalliseen pohjavesialueiden paikkatietoaineistoon kahdesti vuodessa (ymparisto.fi/avoin tieto).