Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, joka otetaan huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Suojelusuunnitelmalla ei ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Suojelusuunnitelman laatiminen on ensisijassa kunnan tehtävä. Suunnitelma laaditaan lähinnä vedenhankintakäytössä oleville pohjavesialueille sekä pohjavesialueille, joilla on runsaasti pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimintoja.
Suojelusuunnitelman laatimisen keskeinen tavoite on ennaltaehkäistä pohjavesialueen pohjaveden laadun heikkeneminen sekä turvata alueen pohjaveden määrällinen tila rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti alueen maankäyttöä. Tämä edellyttää sekä suunnitelmallisuutta että kattavaa tietoa pohjavesialueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista sekä pohjavesialueella sijaitsevista pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista. Suojelusuunnitelman laatimista koskevat säännökset sisällytettiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, VMJL) 2a lukuun (lakimuutos 1263/2014).
Suojelusuunnitelman laatiminen edistää vesipuitedirektiivin (VPD) mukaisten ympäristötavoitteiden saavuttamista. Suojelusuunnitelmalla toteutetaan VPD:n liitteen II mukainen pohjavesimuodostumien ominaispiirteiden lisätarkastelu. Lisätarkastelu tehdään pääsääntöisesti niille pohjavesimuodostumille, joilla ei mahdollisesti saavuteta VPD:n ympäristötavoitteita. Lisätarkastelussa arvioidaan yksityiskohtaisesti pohjaveteen kohdistuvat riskit sekä kartoitetaan tarvittavat toimet ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Suojelusuunnitelmassa tehtyä riskien arviointia ja toimenpidesuosituksia voidaan hyödyntää talousveden laatuun vaikuttavien riskien arvioinnissa ja hallinnassa, jota juomavesidirektiivin (98/83/EY) nojalla edellytetään talousveden laadun valvonnassa ja josta kansallisesti säädetään terveydensuojelulain 20 §:ssä.
©Mirjam Orvomaa
Vastuutahot ja muut osallistujat
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan kunta voi laatia suojelusuunnitelman (VMJL 10 e §) . Aloitteen suojelusuunnitelman laatimiseen voi tehdä myös ELY-keskus pohjaveden suojelusta ja vesienhoidon suunnittelusta vastaavana valtion viranomaisena esimerkiksi vesienhoidon toimeenpanon edistämisen yhteydessä. Muusta aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (410/2015) 23 §:ssä, jonka mukaan esimerkiksi vesihuoltolaitos, ympäristöjärjestö tai yksityinen kansalainen voi tehdä aloitteen suojelusuunnitelman laatimiseksi. Suojelusuunnitelman laatimiseen voi hakea valtionavustusta ELY-keskuksesta.
Suojelusuunnitelman laatimiseksi on hyvä nimetä ohjausryhmä. Ohjausryhmä voi koostua kunnan eri viranomaisten edustajista (mm. ympäristö-, terveydensuojelu-, vedenhankinta-, maaseutuelinkeino- ja kaavoitusviranomaiset) sekä pelastuslaitoksen, vesihuoltolaitoksen ja ELY-keskuksen edustajista. Ohjausryhmään kutsutaan tarpeen mukaan myös suunnitelma-alueen toiminnanharjoittajia tai muita sidosryhmiä.
Pohjavesialueen suojelusuunnitelmia ja niiden laatimismenettelyä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin julkaisussa Pohjavesialueet - opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan.