Maatalouden vesiensuojelu - Keski-Suomi

Ajankohtaista

Maatalouden osuus Keski-Suomen ravinteiden kokonaiskuormituksesta on noin 40 % fosforin ja 18 % typen osalta. Ihmisen toiminnasta aiheutuvasta fosforikuormituksesta on maatalouden osuus 56 % ja typpikuormituksesta kolmannes.

Eniten peltoja Keski-Suomessa on Laukaassa, Jämsässä, Saarijärvellä, Hankasalmella ja Pihtiputaalla. Karjataloutta on eniten Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Hankasalmella, Karstulassa ja Laukaassa.

Tärkeimpiä toimenpiteitä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä ovat maatalouden ympäristötukijärjestelmä, eläinsuojien ympäristöluvat sekä nitraattiasetus.

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu

Joutsa_Jokinen Harri_lumo 2013_Ilona Helle_1000px.jpg
Maatalousmaisemaa Joutsassa. © Ilona Helle

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamia LUMO -yleissuunnitelmia on tehty valtakunnallisesti 2000-luvun alusta lähtien ja Keski-Suomessa vuodesta 2003 alkaen. Yleissuunnittelussa kartoitetaan suunnittelualueilla sijaitsevia luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita ja esitetään toimenpidesuosituksia niiden hoidolle ja kunnostukselle.

Ensimmäinen Keski-Suomessa toteutettu LUMO-yleissuunnitelma tehtiin vuonna 2003 Saarijärven reitin valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Tämän jälkeen suunnittelualueena ovat olleet Honkolan ja Koiviston kylät Äänekoskella, Muholan ja Urpilan kylät Kinnulassa, Jämsän Alhojärven alue sekä Kuhmoisten Ruolahti ja Tehinniemi.

Monivaikutteisten kosteikkojen perustamispaikat mukaan suunnitelmiin

Vuonna 2007 yleissuunnitteluun sisällytettiin LUMO-kohteiden lisäksi monivaikutteisten kosteikkojen perustamispaikkojen etsiminen. Ensimmäiset LUMO- ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmat vuonna 2007 sijoittuivat Hankasalmelle ja Laukaaseen. Suunnittelua jatkettiin seuraavana vuonna Kyyjärven, Kiminginjärven, Kiminginjoen ja Oikarinjoen maatalousvaltaisille alueille.

Vuonna 2010 yleissuunnittelukunniksi valittiin Keuruu, Multia, Petäjävesi ja Uurainen. Vuonna 2011 yleissuunnitelma tehtiin Pihtiputaan pohjoisosaan Elämäjärven, Rönnynkylän, Peningin ja Liitonjoen alueille, ja siihen sisältyi LUMO- ja kosteikkokohteiden lisäksi myös suojavyöhykekohteita. Vuonna 2013  maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden, kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelua tehtiin Joutsassa, Luhangassa ja Toivakassa ja 2014 Puuppolassa ja Tikkamannilassa Jyväskylässä. Vuonna 2015 oli Muuramen ja Korpilahden vuoro.

Härkää sarvista (HÄÄVI) -hankkeen laatimat maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelmat (Luhanka, Pihtipudas, Joutsa)

Mahdollisuutena maisema MAMA -hankkeen laatimat maisemanhoitosuunnitelmat (Jämsä - Kuhmoinen, Saarijärvi)

Kohteiden hoitoa voidaan rahoittaa ympäristökorvauksilla

Yleissuunnitelmassa esitetään, miten kohteita voidaan hoitaa luonnon monimuotoisuutta edistävillä tavoilla. Yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpidesuositusten toteutus on aina vapaaehtoista. Hoidosta tai kohteiden perustamisesta syntyvien kustannusten kattamiseksi voidaan hakea maatalouden ympäristösopimuksia ja ei-tuotannollisten investointien tukia. Suojavyöhykkeiden perustaminen voidaan valita ympäristösitoumuksen lohkokohtaisena toimenpiteenä. Yleissuunnitelmaa voidaan käyttää pohjana, kun laaditaan kohteelle hoito- tai perustamissuunnitelmaa korvaushakua varten.

LUMO- ja kosteikkoyleissuunnitelmat on toteutettu yhteistyössä paikallisten viljelijöiden, kuntien ja kaupunkien viranomaisten, ELY-keskuksen, ProAgrian sekä tuottajajärjestöjen kanssa.
 

Lisätietoa (ELY-keskusten asiantuntijahaku)

Julkaistu 20.2.2014 klo 12.16, päivitetty 18.10.2019 klo 13.33