Kalankasvatus - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Alueen erityispiirteet

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) toimialueeseen kuuluu Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan rannikko Selkämerellä. Alueella kasvatetaan noin 40 prosenttia Manner-Suomen kalasta.

Kalankasvatusaltaita kuvattuna ilmasta.
Saariston kalankasvatusaltaita. © Hannu Kallioniemi

Saaristomeri on matala; keskisyvyys on 23 metriä ja rannikkovedet ovat yleisesti alle 10 metriä. Rehevöityminen on ollut voimakkainta jokisuilla, asutuskeskusten läheisyydessä ja sisäsaaristossa, jossa vedet ovat matalia ja sokkeloisia. Saaristomeri on ekologiselta luokitukseltaan hyvää huonommassa tilassa minkä vuoksi kalankasvatuksen kuormitusta ei tule lisätä. Sijainninohjauksella tuotantoa voidaan keskittää riittävän syville ja virtaaville vesialueille ja samalla pienentää kuormitusta ympäristön kannalta herkiltä vesialueilta.

Selkämerellä saaria on melko vähän ja ne sijaitsevat pääasiassa lähellä rannikkoa. Meri syvenee melko hitaasti ja tasaisesti, 20 metrin syvyys saavutetaan vasta 10 - 20 km etäisyydellä rannikosta. Selkämeren rehevyystaso on alhaisempi kuin Saaristomeren, koska alueelle kohdistuu vähemmän ravinnekuormitusta. Mutta myös Selkämeri on rehevöitymässä. Sekämereltä löytyy hyvässä ekologisessa tilassa olevia vesialueita mutta kaikkien näiden tila on vaarassa heikentyä. Selkämeren kalankasvatuslaitosten sijoittamisessa tulee huomioida, ettei veden tila saa heiketä kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta.

Kuormitus

Kalankasvatuksen fosfori- ja typpikuormitus 2010-2019.png
Fosfori- ja typpikuormitukset ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuosina 2010-2019. © Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kalankasvatuksen aiheuttama fosforikuormitus Saaristomereen oli vuonna 2019 noin 14 200 kiloa ja typpikuormitus noin 145 100 kiloa. Kalankasvatuksen fosforikuormituksen osuus Saaristomeren kokonaiskuormituksesta on noin 3 prosenttia ja typpikuormituksen 2 prosenttia. Selkämeren alueella kalankasvatuksen kuormitusluvut ovat fosforin osalta noin 3 400 kiloa ja typen osalta noin 34 000 kiloa. 1990-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna sekä fosfori-, että typpikuormitus on vähentynyt lähes 70 prosenttia.

Lisäkasvu ja laitosmäärät

Kalankasvatuslaitosten lukumäärä ja lisäkasvu vuosina 2010-2019.png
Laitosten lukumäärä on vähentynyt ja lisäkasvu on noussut vuosina 2010-2019. © Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueella kasvatettiin vuonna 2019 noin 4,7 miljoonaa kiloa ruokakalaa, josta noin 80 prosenttia Saaristomerellä. Valtaosa ruokakalatuotannosta on kirjolohta. Lisäksi kasvatetaan siikaa.

Kalankasvatuslaitoksia oli vuonna 2019 yhteensä 71, joista 52 saaristomerellä ja 17 Selkämerellä. Lisäksi alueella on kaksi kiertovesilaitosta, joista toinen on poikastuottaja.

Lupa ja valvonta

Kalankasvatus vaatii ympäristöluvan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan kalankasvatusta koskevat lupahakemukset toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Myös perkaamoiden toiminta on luvanvaraista. Perkaamoja koskevat hakemukset toimitetaan kyseisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 

Ympäristölupahakemus tulee lausunnolle Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ennen lupapäätöksen antamista. Lausunnossaan ELY-keskus pohtii luvan myöntämisen perusteita ottaen huomioon mm. toiminnan vesistövaikutukset sekä vaikutukset luonnonsuojelualueisiin.  

Aluehallintoviraston myöntämän kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan valvonta kuuluu ensisijaisesti ELY-keskukselle. Kunnat valvovat kuntien viranomaisten myöntämiä perkaamolupia. Valvonnan apuna käytetään laitosten toimittamia vuosiraportteja sekä päästö- ja vaikutustarkkailuraportteja. Valvonnan tehostamisessa käytetään tarvittaessa oikaisukehotusta, hallintopakkoa tai ilmoitusta poliisille esitutkintaa varten.

Julkaistu 9.9.2013 klo 14.17, päivitetty 20.11.2020 klo 16.34