Vesihuolto

Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat:

  • Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta.
  • Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.

 

  • Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä.
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua.
  • Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa.

 

  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin.  

 

  • Suomen ympäristökeskus SYKE tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita.

 

  • Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta:
    > Vesitalousstrategia 2011 - 2020 (Maa- ja metsätalousministeriö)

 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.

 

  • Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita.
     
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Vesihuolto - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lounais-Suomen alueella toimii yli 50 kunnallista vesihuoltolaitosta. Lisäksi vesihuoltopalveluita tarjoaa yli 300 vesiyhtymää, vesihuolto-osuuskuntaa tai muuta vesihuoltokimppaa. Näistä kolmasosa on kokonsa ja toimintana johdosta sellaisia, että ne luokitellaan vesihuoltolaitokseksi.

Vesijohtojen kokonaispituus on kasvanut nopeasti 1970-luvulta. Viemäreitä on rakennettu hitaammin. Vauhti on kiihtynyt vasta ns. hajajätevesiasetuksen voimaantulon myötä. Myös verkostojen liittyjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti.

Veden hankinta ja toimittaminen

Vesihuolto

 

Kuva: Petri Riikonen

Vesilaitosten toimittamasta talousvedestä noin puolet oli pitkään pintavettä. Turun Seudun Veden tekopohjavesilaitoksen myötä pohja- ja tekopohjaveden osuus saadaan nostettua 90 prosenttiin. Veden ominaiskulutus on noin 180-240 l/vrk asukasta kohti.

Lounais-Suomessa vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä on noin 90 % väestöstä (n. 650 000 as). Loput asukkaat ovat oman tai naapurien kanssa yhteisen kaivon varassa.

Normaalin käyttötilanteen aikana keskitetyn vedenjakelun piirissä olevan asutuksen talousveden saatavuus on varsin hyvä. Ylikunnallisten vedenhankintaratkaisujen sekä verkostojen yhdistämisen seurauksena vesihuollon toimintavarmuus mahdollisen kriisitilanteen sattuessa on jatkuvasti parantunut. Vedenjakelun toimintavarmuudessa esiintyy kuitenkin puutteita, erityisesti vesihuolto-osuuskuntien ja -yhtymien verkostoissa.

Jätevesien johtaminen ja käsittely

Viemäriverkostoa on Lounais-Suomessa rakennettu asemakaava-alueille sekä isoihin taajamiin ja liittymisaste on noussut huomattavasti hitaammin kuin vesijohtoverkoston osalta. Alueella on paljon kiinteistökohtaisen viemäröinnin varassa toimivia pieniä taajama-alueita sekä kyläalueita. Viime vuosina on kuitenkin erityisesti haja-asutusalueille rakennettu kiihtyvällä vauhdilla paineviemäriverkkoa. Lounais-Suomen asukkaista noin 80 % (560 000 as) on keskitetyn viemäröinnin piirissä.

Vaikka suurin osa viemäriverkostosta on suhteellisen uutta, niiden vuotovedet ovat useissa kunnissa merkittävä ongelma. Putkistojen ja kaivojen saneeraustoiminta on 1990-luvulta lähtien selvästi lisääntynyt, mutta tälläkin hetkellä verkoston saneerausvauhti on tarvetta hitaampaa.

Lounais-Suomen alueella on toiminnassa noin seitsemänkymmentä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamoiden määrä on ollut tasaisessa laskussa viime vuosien aikana, kun jätevedenkäsittelyä on keskitetty suurempiin yksiköihin ja puhdistamoja on lakkautettu. Jätevedenkäsittelyn keskittäminen on parantanut merkittävästi vanhoja purkuvesistöjä.

Jätevedenpuhdistamot poistavat yleensä hyvin sekä orgaanista ainesta että fosforia. Puhdistamoiden ohi joudutaan ajoittain johtamaan käsittelemätöntä tai puutteellisesti käsiteltyä jätevettä, erityisesti runsaista sateista ja lumen sulamisesta aiheutuvien vuotovesien takia. Yhdyskuntien ja teollisuuden puhdistamojen kuormitustietoja:

Haja-asutuksen jätevesineuvonta

Haja-asutusalueiden asukkaille on tarjolla jätevesineuvontaa puhelimitse, infotilaisuuksissa sekä kiinteistökohtaisena neuvontana.

Tietoa alueella toimivista hankkeista:

Lounais-Suomen viemäröinti - Laajentamisalueet ja priorisointi

Selvitys toimii vesihuollon edistämisen työkaluna kunnille, maakuntien liitoille ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Selvitystä voidaan hyödyntää mm. alueen vesihuollon kehittämisessä, kaavoituksessa sekä vesihuollon tukirahoituksen jaossa. Kyläyhteisöille ja haja-asutusalueiden asukkaille selvitys tarjoaa tietoa viemäröinnin toteutuksen kannattavuudesta. Selvitys ei ole toteutussitoumus eikä siinä oteta kantaa, mikä taho viemäröinnin toteuttaa.

Työn yhteydessä päivitettiin vanha, vuonna 2006 tehty, selvitys. Rakennettujen verkostojen ja uusien siirtoviemärien lisäksi päivitystarvetta aiheutti keväällä 2011 muuttunut haja-asutuksen jätevesilainsäädäntö.

Työssä tarkasteltiin nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ja muiden rakennettujen viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita, joille viemäriverkko olisi mahdollista ulottaa. Työssä laskettiin kustannukset, jotka syntyisivät tarkasteltavien alueiden liittämisestä viemäriverkkoon tai jätevesien puhdistamisesta yhteisesti kyläpuhdistamossa. Keskeinen kysymys kustannusten vertailussa on, onko investointi- ja käyttökustannuksiltaan kannattavampaa rakentaa viemäri vai järjestää kiinteistökohtainen käsittely. Priorisoinnin avulla näistä alueista on nostettu tärkeimmät, joiden viemäröinti tulisi toteuttaa kiireellisimmin.

Vesihuollon kehittämisstrategia vuodelle 2020

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia sisältää pitkän tähtäyksen tavoitteet ja toimintamallit vesihuollon toteutukseen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Strategia on laadittu yhteistyössä kuntien, vesihuoltolaitosten, maakunnan liittojen sekä muiden sidosryhmien ja intressitahojen kanssa.

Vesihuollon kehittämisstrategian pohjana on vuodelle 2020 asetettu visio: "Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa."

Strategia on tarkoitettu paitsi ELY-keskuksen omaksi ohjenuoraksi, myös kaikkien vesihuollon kehittämiseen vaikuttavien sidosryhmien käyttöön. Strategian ja kehittämisohjelman toteutuminen edellyttää kaikkien vesihuollon sidosryhmien laajamittaista yhteistyötä, jossa niin maakuntaliittojen, vesilaitosten, kuntien, yritysten, koululaitosten ja muiden yhteisöjen kuin kaikkien vesihuollossa toimivien panos on tärkeä.

Kehittämisstrategia sisältää selvityksen alueen vesivaroista ja vesihuollosta, arvion niiden tilasta sekä kehittämisstrategian vuoteen 2020.

Ensimmäinen toteuttamisohjelma laadittiin vuosille 2002-2005. Tavoitevuoden 2005 jälkeen tarkasteltiin ohjelman toteutumista ja toimenpideohjelma päivitettiin vuoteen 2012 ulottuvaksi. Nyt tehdyssä kolmannessa, vuoteen 2020 ulottuvassa, kehittämisohjelmassa on tartuttu 2010-luvun vesihuollon haasteisiin. Välitarkastelun yhteydessä ei ollut tarvetta tehdä muutoksia pitkän aikavälin tavoitteisiin ja keskeisiin strategioihin. Tausta-aineistoksi kerättiin arviointi vuosien 2007-2013 kehittämisohjelman toteuttamisesta ja arvio vuosien 2014-2020 odotettavissa olevista toimintaympäristön muutoksista. Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää eri toimijoiden määrätietoista toimintaa ja yhteistyötä asioiden eteenpäin viemiseksi. Vuoden 2020 jälkeen laaditaan uusi vesihuollon kehittämisstrategia.

Julkaisuja:

Julkaistu 24.10.2013 klo 15.51, päivitetty 2.7.2019 klo 12.21
Julkaistu 15.2.2016 klo 14.08, päivitetty 29.11.2019 klo 10.06