Vesihuollolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vedenhankinnasta, vedenkäsittelystä ja vedenjakelusta käytettäväksi talousvetenä, sekä edelleen jäteveden poisjohtamisesta ja käsittelystä.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella toimii noin 40 ammattimaisesti organisoitua vesihuoltolaitosta. Lisäksi vesihuoltopalveluita tarjoaa noin 90 pienempää vesiosuuskuntaa.
Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, jonka eri osissa vesihuollon järjestäminen ja kehittämistarpeet ovat hyvin erilaisia. Oulun seudulla ja muilla kasvavilla alueilla varaudutaan lisääntyvään talousveden tarpeeseen, vedenhankinnan varmistamiseen sekä tasokkaaseen jätevedenpuhdistukseen myös tulevaisuudessa. Väestöltään vähenevillä seuduilla puolestaan huolehditaan siitä, että vesihuoltopalvelut säilyvät myös jatkossa totutun laadukkaina.
Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035
Pohjois-Pohjanmaalla vesihuollon kehittämistä ohjaa maakunnallisella tasolla vuonna 2017 julkaistu, maakuntaohjelman ja Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategian tavoitteita mukaileva vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035. Ohjelman toimenpiteissä on listattu merkittävimmät vesihuollon kehittämiseen tähtäävät hankkeet painottuen erityisesti vedenhankinnan varmistamiseen.
Kehittämisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella saavutetaan kaikissa Pohjois-Pohjanmaan taajamissa vedenhankinnan osalta Oulua lukuun ottamatta täysi varmuus, eli päävesilähteen ollessa pois käytöstä, tarvittava talousvesi voidaan johtaa täysimääräisesti verkostoon toisesta vesilähteestä.
Talousvesi
Pohjois-Pohjanmaalla vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoihin on liittynyt noin 99 % väestöstä. Osuus on valtakunnan suurimpia ja liittyy haja-asutusalueilla aiempina vuosikymmeninä tehtyyn merkittävään vedenhankinnan kehittämistyöhön.
Maakunnan alueella käytettävästä talousvedestä hieman yli kolmannes on pintavettä ja loput pohjavettä. Oulun kantakaupungissa käytetään talousveden valmistamiseen Oulujoen vettä, kaupungissa pintavettä käyttää talousvetenä tällä hetkellä noin 150 000 ihmistä. Muualla maakunnassa yhdyskuntien vedenhankinta perustuu yksinomaan pohjaveden käyttöön. Kaikkiaan raakavettä otetaan talousvedeksi Pohjois-Pohjanmaalla 31,8 miljoonaa kuutiota vuodessa, eli noin 87 000 m3 vuorokaudessa. Talousveden käyttö on noin 210 l/vrk asukasta kohti.
Luokiteltuja pohjavesialueita on Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400, joista vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita on noin puolet ja vedenhankintaan soveltuvia 160 kappaletta. Alueet sijaitsevat maakunnassa kuitenkin epätasaisesti ja niiden raakaveden laatu vaihtelee suuresti, mikä on vedenhankinnan kannalta ongelmallista.
Viinivaaran pohjavesihanke
Oulun kaupungin vedenhankinnan varmuutta ja poikkeustilanteisiin varautumista pyritään parantamaan tulevaisuudessa pohjavesihankkeen turvin. Hanke perustuu Pudasjärven ja Utajärven kuntien alueilla sijaitsevan Viinivaara-Kälväsvaara -alueen pohjaveden hyödyntämiseen. Hanke on parhaillaan viranomaiskäsittelyssä.
Siikalatvan Keskuspuhdistamon jälkikäsittelykosteikko. Kuva Aira Leinonen.
Jätevedet
Vesihuoltolaitosten viemäriverkostoihin on liittynyt noin 78 % maakunnan väestöstä. Osuus on lähellä valtakunnan keskimääräistä tasoa, ja tulevina vuosina osuus tulee jonkin verran nousemaan väestön keskittyessä taajamiin. Pohjois-Pohjanmaalla strategiana on ollut 1990-luvulta saakka rakentaa laajoja siirtoviemäriverkostoja ja keskittää jätevedenpuhdistus suurempiin keskuspuhdistamoihin, missä käsittelyn yksikkökustannukset ovat pienempiä ja käsittely on kokonaisuutena tehokkaampaa. Strategian ansiosta useat vesistöt ovat vapautuneet yhdyskuntien jätevesikuormituksesta ja pieniä jätevedenpuhdistamoita on voitu poistaa käytöstä.
Tietoja vesihuollosta: