Vesihuolto

usein kysyttyjä

Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat:

  • Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta.
  • Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.
     
  • Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä.
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua.
  • Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa.
     
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin.
     
  • Suomen ympäristökeskus SYKE tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa.
      
  • Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta.
      
  • Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.
      
  • Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita.
Lue lisää
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Vesihuolto - Pohjois-Karjala

kaivokuva1.jpgVesihuollolla tarkoitetaan vedenhankinnan ja -jakelun, viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn muodostamaa kokonaisuutta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella on 13 kuntaa. Maakunnan alueella toimii yhteensä 77 vesihuoltolaissa tarkoitettua vesihuoltolaitosta. Näistä 64 kpl on vesiosuuskuntia.

Näiden lisäksi on useita pieniä muutaman kiinteistön yhteisiä vesiyhtymiä. Vesiosuuskunnat vastaavat yleensä haja-asutusalueiden vesihuollosta, joko talousveden jakelun, jätevesien viemäröinnin tai molempien osalta. Vesiosuuskuntien toimintojen edelleen kehittäminen on yksi vesihuollon tulevaisuuden merkittävistä haasteista.  

Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueellaan yhdyskunnan vesihuollosta. Vesihuoltolaissa määritellyllä vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan yli 50 asukasta palvelevaa laitosta tai laitosta, joka jakaa vuorokaudessa yli 10 m3 talousvettä tai ottaa yli 10 m3 jätevettä vastaan silloin kuin se palvelee useampaa kuin muutamaa kiinteistöä.

Pohjois-Karjalassa asui 31.12.2016 Tilastokeskuksen mukaan 164 085 asukasta. Vesihuoltolaitosten vedenjakelun piirissä on n. 147 000 asukasta (89 %). Noin 18 400 asukasta (11 %) on vesijohtoverkostojen ulkopuolella. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen piirissä on n. 125 900 asukasta (76 %) ja n. 39 500 asukasta (24 %) on viemäriverkostojen ulkopuolella. Vesihuoltopalveluiden piirissä olevat asukasmäärät eivät sisällä pienten vesiyhtymien asukasmääriä. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 5267 km ja viemäriverkoston 2404 km.  Asukasta kohden laskettuna vesijohtoa on 31,8 metriä ja viemäriä 14,5 metriä. Vuoden 2016 lopussa liittymisprosentit olivat vesijohdolle n. 90 ja viemärille n. 80.

Talousvesi

Pohjois-Karjalan vesilaitokset käyttävät vedenhankinnassaan pohjavettä. Luokiteltuja pohjavesialueita on Pohjois-Karjalassa 343, joista vedenhankinnalle tärkeitä alueita on 115. Talousveden jakelusta huolehtii 77 vesihuoltolaitosta. Talousveden käyttö on noin 194 l/vrk asukasta kohti (sisältää verkostoihin liittyneen teollisuuden kulutuksen).


Jätevedet

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita (yli 100 asukasta palvelevia) on Pohjois-Karjalassa 17 kpl. Seuraavasta linkistä pääset tarkastelemaan yhdyskuntien ja teollisuuden puhdistamojen kuormitustietoja.

Vesihuollon rahoitus

Pohjois-Karjalan ELY-keskus myöntää vuosittain vesihuoltoavustuksia kunnille, vesiosuuskunnille tai vesihuoltoa varten perustetuille yhtymille maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sille osoittamien kiintiöiden puitteissa. Kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei myönnä avustusta.

Avustuksen osuus on pääsääntöisesti 20-30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Aiemmin vesihuollon rahoitusta kohdentui hankkeille myös valtion vesihuoltotöiden osalta, mutta tästä avustusmuodosta ollaan valtakunnallisesti luopumassa ja viimeiset valtion vesihuoltotyöt ovat parhaillaan käynnissä tai tänä vuonna alkamassa.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesihuollon edistämisen painopisteenä on viime aikoina ollut vuonna 2012 valmistuneen valtakunnallisen viemäröintiohjelman mukaisten, maakuntaan sijoittuvien hankkeiden täytäntöönpano kunnissa. Näiden hankkeiden lisäksi tukea on myönnetty maaseudun vedenhankinnan toimintavarmuutta parantaville hankkeille.

Vesihuoltoavustuksen hakemista koskeva ohjeistus löytyy tämän sivun oikealta palstalta Muualla Verkossa -osiosta.

 

Hankkeet
Julkaistu 1.11.2013 klo 9.11, päivitetty 19.9.2017 klo 14.27
Julkaistu 15.2.2016 klo 14.08, päivitetty 10.2.2021 klo 12.13
Aihealue:
Julkaisija:

tässä palvelussa

Vesi

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelu

Rakentaminen

Kiinteistön jätevesien käsittely

Jätevesien käsittelymenetelmiä ja SYKEn puhdistamosivusto

Vedenhankinta kaivosta

MUUALLA VERKOSSA

Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus

Vesihuoltoavustukset

ympäristöasioiden asiakaspalvelu

p. 0295 020 900

ma–pe klo 9–16, pvm/mpm

chat ma–pe klo 12–15

ympariston.asiakaspalvelu (at) ely-keskus.fi
Huom.! Suljettu 29.-30.3. Palvelemme jälleen 31.3.

ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelu opastaa asioiden vireillepanossa, neuvoo ymparisto.fi-verkkopalvelun käytössä ja vastaa kysymyksiin ja palautteisiin.