Vesihuolto

Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat:

  • Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta.
  • Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.

 

  • Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä.
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua.
  • Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa.

 

  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin.  

 

  • Suomen ympäristökeskus SYKE tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita.

 

  • Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta:
    > Vesitalousstrategia 2011 - 2020 (Maa- ja metsätalousministeriö)

 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.

 

  • Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita.
     
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Vesihuolto - Pirkanmaa

Vesihuolto 2015 - 2040 – Haasteet Pirkanmaalla  -seminaarin aineistot

22.10.2015  
Linkki aineistoon nimestä / esityksestä

Riina Liikanen (Vesilaitosyhdistys ry): Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Heli Härkki (Pöyry Finland Oy), Paula Lindell (Helsingin seudun ympäristöpalvelut): Water Safety Plan (WSP) ja Sanitation Safety Plan (SSP) häiriötilannesuunnittelun työkaluina

Jukka Rintala (Tampereen teknillinen yliopisto):Kunnallinen jätevesi resurssina

Satu Heino (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) ja Mia O´Neill (Huussi ry/Tampereen teknillinen yliopisto): Jätevesihuollon järjestäminen vesihuoltoverkostojen ulkopuolella

Harri Kallio (Pirkanmaan Jätehuolto Oy):  Lietteiden käsittelyn haasteet Pirkanmaalla

Piia Siintoharju (Pirkanmaan ELY-keskus):  Jätevesipuhdistamoiden ohitukset ja pumppaamoylivuodot Pirkanmaalla

Henna Luukkonen (Suomen Kuntaliitto ry):  Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus ml. hulevesien hallinnointi

Teija Hakalahti-Sirén (Clean Waters/VAPO Oy):  Hulevesien kestävä hallinta

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman  (2006) päivitystyö on saatu päätökseen. Suunnitelmassa (2015) on käsitelty Pirkanmaan vesihuollon kehittämistä yli kunta- ja maakuntarajojen. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ollut määritellä vesihuollon eri osa-alueille tarkoituksenmukaisimmat ratkaisumallit vuoteen 2040 saakka. Suunnitelmassa esitetyt vesihuoltoratkaisut ja vaihtoehdot ovat myös parhaillaan laadittavana olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tausta-aineistona. Suunnitelmassa sovellettiin SOVA-lakia (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista). Suunnitelma ja siihen liittyvä ympäristöarviointi olivat kuultavana syksyllä 2014. Lopullinen suunnitelma, jossa on esitetty myös annettujen lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen, on nähtävissä Pirkanmaan ELY-keskuksen ulkoisilla sivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/pirkanmaanvesihuoltosova.

 

Talousvesi

Pirkanmaan vesilaitokset käyttävät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vedenhankinnassaan pohjavettä. Vesilaitosten toimittamasta talousvedestä koko Pirkanmaalla on kuitenkin noin puolet pohjavettä ja puolet pintavettä. Jakaumaan vaikuttaa voimakkaasti se, että Tampereella käytetystä talousvedestä noin 70 % otetaan pintavesistä.

Luokiteltuja pohjavesialueita on Pirkanmaalla 160, joista vedenhankinnalle tärkeitä alueita on 93. Alueet sijaitsevat maakunnassa kuitenkin epätasaisesti, mikä on vedenhankinnan kannalta ongelmallista. Talousveden jakelusta huolehtii Pirkanmaalla 114 vesihuoltolaitosta. Talousveden käyttö on noin 225 l/vrk asukasta kohti.

Jätevedet

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita Pirkanmaalla on 51 kpl. Seuraavasta linkistä pääset tarkastelemaan yhdyskuntien ja teollisuuden puhdistamojen kuormitustietoja.

Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella on noin 40 000 asukasta vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja noin 60 000 asukasta viemäriverkostojen ulkopuolella.  Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle avustusta haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn neuvontatyöhön.

Tulvariskit

Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastellut yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa Pirkanmaan vedenottamoiden, jätevedenpumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden tulvariskejä erittäin harvinaisella eli noin kerran tuhannessa vuodessa toistuvalla tulvalla.

Pirkanmaan vesihuollon tulvariskitarkastelu osoittaa, että vesistötulvat voivat aiheuttaa ongelmia Pirkanmaan vedenhankinnassa ja etenkin jäteveden puhdistamisessa. Pirkanmaalla on tarkastelun mukaan tulvariskissä kaksi pintavedenottamoa ja yhdeksän pohjavedenottamoa. Tulvariskissä on myös yhdeksän jätevedenpuhdistamoa sekä yli 250 kunnallista jätevedenpumppaamoa. Rantaimeytymistä on havaittu 16 pohjavedenottamolla, joista kuudella on rantaimeytymistä tutkittu tarkemmin.

Julkaistu 28.10.2013 klo 9.58, päivitetty 26.10.2015 klo 14.44
Julkaistu 15.2.2016 klo 14.08, päivitetty 29.11.2019 klo 10.06