Vesihuolto

Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat:

  • Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta.
  • Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.
     
  • Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä.
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua.
  • Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa.
     
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa ja voivat myöntää tukea pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin.  
  • Suomen ympäristökeskus (SYKE) tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita.
     
  • Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta:
    > Vesitalousstrategia 2011 - 2020 (Maa- ja metsätalousministeriö)
  • Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.
     
  • Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita.
     
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Vesihuolto - Lappi

Lappi on laaja ja harvaan asuttu maakunta, jonka herkkä ja haavoittuva luonto luo omat erityispiirteet alueen vesihuollon rakentamiseen ja kehittämiseen. Arktinen ilmasto ja pitkät siirtolinjat aiheuttavat omat vaikeutensa verkostojen ja laitosten rakentamiseen ja ylläpitoon. Suurten matkailu- ja tunturikeskusten vesihuoltojärjestelyissä on otettava huomioon rajut kuormitusvaihtelut, joista seuraa ongelmia vesihuoltoprosessien säädöille ja hallinnalle.

Lapissa on tehty usean vuosikymmenen ajan määrätietoista työtä haja-asutuksen vedenhankinnan ja viemäröinnin sekä jätevedenpuhdistuksen kehittämiseksi ja tämän perustyön tuloksena suurin osa Lapin väestöstä on vesi- ja viemärilaitosten toiminnan piirissä. Vuonna 2019 Lapissa on 112 vesihuoltolain mukaista vesihuoltolaitosta. Väestöstä 93 % on liittynyt vesijohtoverkostoon ja 76 % viemäriverkostoon.

Koska vesihuoltolaitosten verkostojen laajuus on varsin kattava ja kaikki vesilaitokset käyttävät pelkästään pohjavettä, niin jatkossa huomio kohdistuu yleisten verkostojen toimivuuden turvaamiseen siten, että laitosten vedenjakelu, viemäröinti ja jätevedenpuhdistus toimivat laadukkaasti. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että vesihuoltopalvelut on turvattu tarkoituksenmukaisella laitosrakenteella, yhteistyöllä tai ulkopuolisilla palveluilla.

Lapin maakunnan 178 000 asukkaasta viemäröintiverkostojen ulkopuolella on noin 42 700 asukasta ja noin 12 500 on myös vesijohtoverkoston ulkopuolella. Näistä monen kiinteistön jätevesien käsittely on edelleen puutteellista, talousvesi on heikkolaatuista tai vettä ei ole määrällisesti riittävästi. Näiden kiinteistöjen vesihuollon ylläpito ja mahdolliset parantamistoimenpiteet jäävät pääosin kiinteistöjen omistajien vastuulle.

Tietoja vesihuollosta:

Julkaistu 19.11.2015 klo 9.48, päivitetty 16.5.2019 klo 13.55
Julkaistu 15.2.2016 klo 14.08, päivitetty 13.12.2018 klo 15.31