Vesihuolto

Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat:

  • Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta.
  • Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.

 

  • Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä.
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua.
  • Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa.

 

  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin.  

 

  • Suomen ympäristökeskus SYKE tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita.

 

  • Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta:
    > Vesitalousstrategia 2011 - 2020 (Maa- ja metsätalousministeriö)

 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.

 

  • Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita.
     
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Vesihuolto - Kainuu

Kainuun ELY- keskuksen alueella on 9 kuntaa. Maakunnan alueella toimii 38 vesihuoltolain tarkoittamaa vesihuoltolaitosta, jotka huolehtivat toiminta-alueensa veden jakelusta ja/tai jäteveden käsittelystä ja poisjohtamisesta. Lisäksi alueella toimii useita pienempiä vesihuoltoyhtymiä, jotka huolehtivat veden hankinnasta ja/ tai viemäröinnistä. Vedenhankinnan osalta tavoitteena on hyvänlaatuisen pohjaveden saannin turvaaminen yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden asukkaille. Kainuussa vesilaitosten jakama talousvesi on kokonaisuudessaan pohjavettä.

Kainuussa asui 30.6.2019 yhteensä 72 738 asukasta. Vesihuoltolaitosten vesijohtoverkoston piirissä on noin 65 200 asukasta (90 %). Noin 7 500 (10 %) asukasta on vielä vesijohtoverkostojen ulkopuolella. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen piirissä on noin 60 000 asukasta (83 %). Noin 12 700 (17 %) asukasta on viemäriverkoston ulkopuolella. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 1 400 km ja viemäriverkoston noin 1 000 km.

Yhdyskuntien vesihuolto 

Kainuussa vesilaitosten verkostoon pumppaamasta vedestä pohjaveden osuus oli 1970- luvun alussa vain neljännes. 1980- luvun jälkimmäisellä puoliskolla tapahtui pohjaveden käyttöönotossa voimakas lisäys. Tämä suuntaus jatkui myös 1990- luvulla ja Kainuussa kaikki vesihuoltolaitokset ovat käyttäneet vedenhankinnassa hyvänlaatuista pohjavettä vuoden 2003 alusta. Pohjavesi on kuitenkin lievästi hapanta ja useilla vedenottamoilla on käytössä alkalointi. Yli 50 asukasta palvelevia vedenottamoita on Kainuun ELY- keskuksen alueella 50.

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden rakentamien alkoi Kainuussa 1964, jolloin Ristijärvelle rakennettiin lammikkopuhdistamo. Pääosa taajamien jätevesistä johdettiin vielä 1970- luvun alussa käsittelemättöminä vesistöihin. Tilanne parani 1970- luvulta alkaen, jolloin alkoi jätevedenpuhdistamoiden rakentamis- ja tehostuskierros, mikä on jatkunut aina 2000- luvulle saakka. Kuntiin rakennettiin vaatimukset täyttäviä rinnakkaissaostus- ja jälkisaostuslaitokset ja puhdistamoilla saavutetut puhdistustehot ovat pääosin valtakunnallista tasoa. Nykyisin jätevedenpuhdistusta keskitetään siirtoviemäreillä suurempiin yksiköihin. Yli 100 asukkaan palvelevia jätevedenpuhdistamoita on Kainuun alueella 16 kpl.

Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueellaan yhdyskunnan vesihuollosta. Vesihuoltolaissa määritellyllä vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan yli 50 asukasta palvelevaa laitosta tai laitosta, joka jakaa vuorokaudessa yli 10 m3 talousvettä tai ottaa yli 10 m3 jätevettä vastaan silloin kuin se palvelee useampaa kuin muutamaa kiinteistöä. Tällaisia laitoksia on Kainuun alueella yhteensä 38 kappaletta, joista 8 on kunnallista vesihuoltolaitosta ja loput vesiosuuskuntia.

Kuntien vesihuoltolaitokset vastaavat pääosin kaava-alueiden vesihuollosta. Joissakin kunnissa kuntien vesihuoltolaitoksilla on toiminta-alueita myös haja-asutusalueilla. Pääosa haja-asutusalueiden vesihuollosta on kuitenkin vesiosuuskuntien ja vesiyhtymien vastuulla.

Vesiosuuskuntien toimintojen kehittämistä voitaneen pitää yhtenä vesihuollon tulevaisuuden tavoitteena.

Haja-asutuksen vesihuolto

Haja-asutuksen vesihuoltoverkosto ei ole alueellisesti kattava, sillä Kainuu on pinta-alaltaan suuri, harvaanasuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Kainuussa asuu noin 7 500 asukasta vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja noin 12 700 asukasta viemäriverkostojen ulkopuolella.

Haja-asutusalueelle perustetut osuuskunnat ovat yleensä rakennuttaneet aluksi alueelle vesijohtoverkoston ja vastanneet talousveden jakelusta. Vuodesta 2004 alkaen viemäriverkostojen rakentamista on vauhdittanut haja-asutuksen jätevesienkäsittelyä koskevan lainsäädännön muutokset. Osuuskuntien toteuttamat viemäröintihankkeet on toteutettu siten, että jätevedet on johdettu kunnallisen vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi

Haja-asutuksen vedenhankinta

Haja-asutusalueilla vesijohtoverkostojen ulkopuolella talousvesi otetaan omasta kaivosta. Usein asukkailla on ongelmia, kun kaivoveden laatu ei ole riittävän hyvää eikä vesikään aina riitä. Kainuun alueella kaivoveden laatua heikentävät yleensä rauta, mangaani ja nitraatti.

Lisätietoa haja-asutusalueiden vedenhankintaan liittyen saa kunnan terveystarkastajalta, ympäristönsuojelusihteeriltä sekä alueellisesta ELY-keskuksesta. Kaivoveden laadusta, kaivon kunnostamisesta ja rakentamisesta saa kattavaa tietoa Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta:

Haja-asutuksen jätevedet

Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat vuonna 2017. Ympäristönsuojelulakia (19/2017) muutettiin 3.4.2017 ja samalla aikataululla haja-asutuksen jätevesiasetus (157/2017) tuli voimaan. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevassa asetuksessa on määräykset mm. puhdistustehovaatimuksista, olemassa olevilta rakennuksilta edellytettävistä toimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Uudisrakentamista vaatimukset koskevat heti. Ennen vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä vaatimukset tulee täyttää 31.10.2019 mennessä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueista saa tietoa kunnalta.

 

Julkaistu 30.10.2013 klo 9.53, päivitetty 29.10.2019 klo 16.16
Julkaistu 15.2.2016 klo 14.08, päivitetty 29.11.2019 klo 10.06