Vesihuolto

Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat:

  • Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta.
  • Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.

 

  • Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä.
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua.
  • Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa.

 

  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin.  

 

  • Suomen ympäristökeskus SYKE tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita.

 

  • Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta:
    > Vesitalousstrategia 2011 - 2020 (Maa- ja metsätalousministeriö)

 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.

 

  • Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita.
     
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Vesihuolto - Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus edistää ja kehittää yhdyskuntien vesihuollon alueellista yhteistyötä. Alueellisen yhteistyön etuina ovat talousveden laadun, palvelutason, poikkeustilanteiden ja kriisiajan toimintavarmuuden sekä taloudellisuuden parantuminen.

 

Kaakkois-Suomen vedenhankinnan keskeisenä tavoitteena on sen suuntaaminen sisemmälle Salpausselälle ja näin samalla harjun tehokas suojelu. Jätevesien käsittelyn ja vesistöön johtamisessa tavoitteina ovat taloudellisuuden ja puhdistustehokkuuden parantaminen sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Myös haja-asutusalueiden vesihuollon edistäminen on tärkeä tehtävä.

Maakunnalliset kehittämissuunnitelmat valmistuivat Kymenlaaksossa vuonna 2009 ja Etelä-Karjassa vuonna 2013.

Etelä-Karjalan vesihuollon kehittäminen

Kymenlaakson vesihuollon kehittäminen

Talousvesi

Tällä hetkellä Kymenlaaksossa vedenhankinta perustuu pääosin Kouvolan Veden ja Kymenlaakson Veden Utin ja Kuivalan tekopohjaveteen, vastaavasti Etelä-Karjalassa Lappeenrannan Huhtiniemen alueella tuotettuun tekopohjaveteen.

Jatkossa sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa vedenhankinta on siirtymässä II Salpausselällä. Kymenlaaksossa Kouvolan Selänpään pohjavesialueelle ja Etelä-Karjalassa Taipalsaaren Pönniälänkankaalle.

Kaakkois-Suomessa vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä 93 % on pohjavettä. Tekopohjaveden osuus on 62 % ja varsinaisen pohjaveden 38 %. Vesilaitosten jakama talousvesi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset.

Jätevesi

Kymenlaaksossa jätevesien käsittely on keskittynyt maakunnan pohjoisosassa Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle ja etelä Kymenlaaksossa Kotkan Mussalon keskuspuhdistamolle.

Etelä-Karjalassa jätevesien käsittelyn keskittäminen ei ole edennyt näin pitkälle. Toiminnassa on vielä yhteensä 11 jätevedenpuhdistamoa. Etelä-Karjalassa jätevesien käsittelyratkaisut kulminoituvat Lappeenarannan kaupungin tuleviin ratkaisuihin jätevesien käsittelypaikasta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella on noin 30 000 asukasta vesihuoltolaitosten vesi-  ja viemärijohtoverkostojen ulkopuolella. Lisäksi Kaakkois-Suomessa on noin 40 000 vapaa-ajanasuntoa,  jotka ovat pääosin yhteisten viemäriverkostojen ulkopuolella. Vesi otetaan omasta kaivosta ja jätevedet käsitellään omalla kiinteistöllä ja johdetaan ympäristöön. Usein asukkailla on ongelmia, kun kaivoveden laatu ei ole riittävän hyvää eikä vesikään aina riitä. Kiinteistökohtainen jätevesien puhdistus on haasteellista rannoilla ja pohjavesialueilla. Lisäksi jätevesien riittämätön puhdistus voi aiheuttaa haittaa tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Hajajätevesineuvontahankkeet

Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittaa hajajätevesineuvontaa alueella 31.10.2019 saakka:

Julkaistu 5.11.2013 klo 13.51, päivitetty 3.7.2019 klo 11.12
Julkaistu 15.2.2016 klo 14.08, päivitetty 29.11.2019 klo 10.06