Vesihuolto

Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat:

  • Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta.
  • Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.
     
  • Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä.
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua.
  • Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa.
     
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa ja voivat myöntää tukea pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin.  
  • Suomen ympäristökeskus (SYKE) tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita.
     
  • Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta:
    > Vesitalousstrategia 2011 - 2020 (Maa- ja metsätalousministeriö)
  • Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.
     
  • Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita.
     
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Vesihuolto - Häme

Hämeen vesiviesti

Uutiskirjeemme "Hämeen vesiviesti" kertoo ajankohtaisista vesihuoltoasioista Hämeestä ja muualta. Uutiset käsittelevät mm. vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta ja yhteistyötä, yhdyskunnan vedensaannin toimintavarmuuden lisäämistä sekä jätevesivaikutusten minimointia. Lisäksi uutiskirjeessä kerrotaan haja-asutuksen vesihuoltoa käsittelevistä tai niihin liittyvistä ajankohtaisteemoista. Uutiskirje on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat osallistua toimivien, turvallisten ja ympäristöllisestikestävien välttämättömyyspalveluiden varmistamiseen.

Vesihuollon kehittäminen Hämeessä

Hämeen vesihuollon kehittäminen perustuu toimintavarmuuden ja yhteistyön lisäämiseen, yhdyskuntien vesilähteiden turvaamiseen, jätevesikuormituksen minimointiin sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämiseen. Näihin tekijöihin vaikutetaan Hämeen vesihuollon kehittämisohjelman 2013—2020 sekä maakunnallisten ja seudullisten vesihuollon yleissuunnitelmien avulla. Hämeessä tavoitteena on hyvä ja turvattu vesihuolto.

Hämeen vesihuollon kehittämisohjelmassa on otettu huomioon vesihuoltolinjojen rakentamishankkeet, yhdyskuntien tulevaisuuden vedensaannin turvaamisen kannalta merkittävät pohjavesialueiden rakenne- ja pohjavesiselvityshankkeet sekä vedenottamoiden rakentamishankkeet. Lisäksi kehittämisohjelmassa on otettu huomioon ohjelmakauden aikana toteutettavat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden tehostamishankkeet. Ohjelmassa on esitetty yhteensä 42 vesihuoltohanketta.

Kehittämisohjelma toimii kokonaisuutena, jonka pohjalta Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien vesihuoltoa kehitetään laajassa yhteistyössä. Vesihuollon kehittämisohjelmaa hyödynnetään muun muassa hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa ja valtion rahoitustukea suunnattaessa. Lisäksi kehittämisohjelmaa hyödynnetään maakuntasuunnitelmien ja -ohjelmien sekä maakuntakaavojen laadinnassa.

Kehittämisohjelma on laadittu Hämeen ELY-keskuksessa. Ohjelman laadintaan ovat osallistuneet myös maakunnalliset liitot sekä alueen kunnat ja vesihuoltolaitokset.

Hämeen vesihuollon kehittämisohjelma 2013–2020:

Hämeen ELY-keskuksen alueella valmistuneita vesihuollon yleissuunnitelmia:

Talousvesi

Hämeessä yhdyskunnan vedenhankinta perustuu yksinomaan pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Haja-asutusalueiden vesihuolto perustuu pääasiassa omiin kaivoihin. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella on yhteensä 304 pohjavesialuetta, joista vedenhankintaa varten tärkeitä on 138 aluetta. Muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita on 165 ja luokkaan III kuuluvia muita pohjavesialueita on yksi (tilanne 1/2019). Pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä noin 1 100 km2, joka on noin 10 % Kanta- ja Päijät-Hämeen maapinta-alasta. Hämeessä pohjavesialueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä vuorokaudessa noin 505 000 m3, josta vain noin 20 % käytetään tällä hetkellä yhdyskuntien vedenhankintaan.

Yhdyskuntien vesihuollosta huolehtii Hämeessä 55 vesihuoltolaitosta. Vesihuoltolaitosten vedenottamoilta otetaan talousvettä yhteensä noin 70 000 m3 vuorokaudessa. Talousvettä käytettään noin 200 litraa vuorokaudessa asukasta kohti.

Jätevedet

Hämeessä noin 85 prosenttia asukkaista on keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn piirissä. Tällä hetkellä yhdyskuntien jätevedet käsitellään 22 jätevedenpuhdistamossa, joista viisi on pieniä puhdistamoita. Jätevesien käsittelyä pyritään edelleen keskittämään korkeatasoisille puhdistamoille. Vuonna 2000 yhdyskunnissa syntyvä jätevesi käsiteltiin 42 jätevedenpuhdistamossa.

Hämeessä vesijohtoverkostojen ulkopuolella on arviolta noin 45 000 asukasta ja jätevesiviemäriverkostojen ulkopuolella noin 60 000 asukasta. Vesihuoltoverkostojen ulkopuolella olevasta asutuksesta olisi tarkoituksenmukaista saattaa vielä ainakin taajamamainen asutus yhteisen vedenjakelun ja viemäröinnin piiriin. Muu vesihuoltoverkostojen ulkopuolinen asutus jäisi tällöin kiinteistökohtaisen vesihuollon varaan. Hämeessä on myös yli 40 000 vapaa-ajan asuntoa, joiden vesihuolto on järjestettävä asianmukaisesti.

Hämeen haja-asutuksen vesihuollon toteuttamisstrategia

Hämeen haja-asutuksen vesihuollon toteuttamisstrategian keskeisenä tavoitteena on vastata kuivuuden, kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien sekä ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen tuomiin haasteisiin. Strategia kattaa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen ja sen tarkoituksena on kehittää ja suositella yhteisiä pelisääntöjä kuntien, vesihuoltolaitosten, vesiosuuskuntien ja muiden yhtymien toiminnalle sekä sopia eri osapuolten tehtävistä ja vastuista. Strategia on laadittu Hämeen ELY-keskuksessa yhteistyössä maakunnallisten liittojen kanssa.

Haja-asutuksen jätevesineuvonta

Kanta- ja Päijät-Hämeessä hajajätevesineuvonnasta ovat huolehtineet vesiensuojeluyhdistykset. Ympäristöministeriön tukemaa neuvontaa on annettu Hämeessä vuodesta 2012 lähtien yhteensä noin 8 000 haja-asutuksen kiinteistölle. Neuvontatyötä jatketaan 31.10.2019 asti.

Vesihuoltolaitosten raportit

Hämeessä toimii 55 vesihuoltolain tarkoittamaa vesihuoltolaitosta. Laitokset tallentavat vuosittain omaa toimintaansa ja taloutta koskevia tietoja Vesihuollon tietojärjestelmä VEETIin. Vesihuoltolaitosten tietoja voivat selata kaikki yhdyskuntien vesihuollon toiminnasta kiinnostuneet.

Julkaistu 30.10.2013 klo 8.53, päivitetty 22.1.2019 klo 9.28
Julkaistu 15.2.2016 klo 14.08, päivitetty 13.12.2018 klo 15.31