Vesihuolto

Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat useat toimijat:

  • Kiinteistön omistajat tai haltijat vastaavat kiinteistöjensä vesihuollosta.
  • Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä.

 

  • Kunnat vastaavat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä.
  • Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat talousveden laatua.
  • Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesien käsittelyä ja ympäristön tilaa.

 

  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta, rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. ELY-keskukset ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa ja voivat myöntää tukea vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesitutkimuksiin sekä muihin vesihuoltoa palveleviin selvityksiin.  

 

  • Suomen ympäristökeskus SYKE tekee alan soveltavaa tutkimusta sekä tuottaa käytännönläheisiä julkaisuja, oppaita, esitteitä ja muita tietopalveluja. Lisäksi SYKE ylläpitää jäteveden käsittelyjärjestelmien tietopakettia eli ns. puhdistamotiedostoa sekä tarjoaa käsittelyjärjestelmien testauspalveluita.

 

  • Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vastavat mm. toiminnan strategisesta suunnittelusta, lainsäädännön valmistelusta sekä ELY-keskusten ja SYKEn ohjauksesta. Valtakunnalliset vesihuoltotavoitteet löytyvät vesitalousstrategiasta:
    > Vesitalousstrategia 2011 - 2020 (Maa- ja metsätalousministeriö)

 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö määrää talousveden laadusta. Se on antanut asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista.

 

  • Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset valvovat mm. vesihuollon maksuja ja sopimusasioita.
     
Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Vesihuolto - Etelä-Savo

Etelä-Savon vesihuollon edistämisen painopisteinä ovat Itä-Savon alueen ja Mikkelin alueen pohjavesihankkeiden täytäntöönpano kunnissa. Tavoitteena on toteuttaa uusia vedenottamoita ja lisätä vedenhankinnan varmuutta. Hankkeet perustuvat aiemmin laadittuihin vedenhankinnan varmistamisen suunnitelmiin.

Talousvesi

Etelä-Savossa käytetään talousvetenä pääasiassa pohjavettä ja tekopohjavettä. Tällä hetkellä ainoastaan Savonlinnan kaupunki käyttää Saimaan Haapaveden pintavettä. Suurimmat vedenkäyttäjät ovat Mikkeli (noin 9500 m³/d), Savonlinna (noin 5000 m³/d), Pieksämäki (noin 3800 m³/d) sekä Pohjois-Savon puolella sijaitseva Varkaus (noin 5 000 m³/d). Varkauden seutu ottaa pääosan talousvedestään Etelä-Savon puolelta Pieksämäen ja Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesialueelta.

Vesilaitosten jakamasta talousvedestä 83 % on pohjavettä. Alueen 145 000 asukkaasta noin 120 000 (82 %) on liittynyt kunnallisiin vesilaitoksiin tai vesiosuuskuntiin. Omatoimisen vedenhankinnan varassa on noin 25 000 asukasta, jotka käyttävät pohjavettä omista talousvesikaivoistaan.

Etelä-Savossa on luokiteltuja pohjavesialueita 193 kpl. Näistä tärkeitä pohjavesialueita on 57 kpl, vedenhankintaan soveltuvia 112 kpl ja muita pohjavesialueita 24 kpl.

Jätevedet

Etelä-Savon asukkaista noin 110 000 asukasta on keskitetyn viemäröinnin piirissä.

Etelä-Savon ELY-keskuksen valvomia yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita on maakunnan alueella 26 kpl. Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien jätevedenpuhdistamot käsittelevät kukin yli 15 000 asukkaan jätevedet. Yhdeksän puhdistamoa on 2 000-10 000 asukkaan ja 14 laitosta alle 2 000 asukkaan kokoluokkaa.

Ajankohtaiset hankkeet

  • Omavesi jätevesineuvontahanke
     
Julkaistu 30.10.2013 klo 15.11, päivitetty 10.9.2019 klo 7.56
Julkaistu 15.2.2016 klo 14.08, päivitetty 29.11.2019 klo 10.06