Urjalan säännöstelyt

Ajankohtaista

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven vesitaloudellinen kehittämistyö järvien säännöstelyjen tarkastelemiseksi on käynnistynyt. Työssä selvitetään mm. järviketjun nykyisen säännöstelyn vaikutuksia luontoarvoihin, virkistyskäyttöön ja maankuivatukseen.

Aiheesta järjestettiin yleisötilaisuus 13.6 2019  Urjalan Yhtenäiskoululla sekä erillinen asukaskysely, jonka vastaamisiaika on nyt päättynyt. Tilaisuuden sekä kyselyn yhteenveto julkaistaan tällä sivustolla syyskuun aikana.

Muut käynnissä olevat selvitykset valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Tulokset julkaistaan tällä sivustolla.

Lisätietoja: Pirkanmaan ELY-keskus, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen, anne.makynen@ely-keskus.fi

Tätä sivustoa työstetään parhaillaan. Tässä vaiheessa tietoa on ainoastaan Urjalan suurimmmista säännöstellyistä järvistä, Nuuta-, Ruta- ja Kortejärvistä. Sivustoa täydennetään tarvittaessa.

Vesistöjen kuvaus

Pirkanmaalla Urjalan kunnassa sijaitsevat Nuuta-, Ruta- ja Kortejärvi kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Vanajaveden-Pyhäjärven alueen Tarpianjoen reittiin. Nuutajärveen laskee idästä Ihanajoki ja lännestä Mustanoja. Rutajärveen laskee etelästä Nuutajoki ja idästä Kolkanjoki. Kortejärveen laskee etelästä Urjalanjoki ja idästä Suojoki. Kortejärvi purkautuu Honkolanjokea pitkin Nokoorinkosken padon kautta edelleen Tarpianjokeen. Nokoorinkosken valuma-alue on Nokoorinkosken padolla 295,51 km2 ja järvisyysprosentti on 9,01.

Järviketjun järvistä Nuutajärvi ja Kortejärvi ovat erittäin matalia. Vedenkorkeudella 17,00 keskisyvyys on Nuutajärvellä vain 1.3 m ja Kortejärvellä 0,7 m. Kortejärvi on voimakkaasti umpeen kasvanut ja vapaata vesialuetta on vain osittain järven pohjoisosassa. Järvi kuuluu Natura 2000-ohjelmaan lintuvesidirektiivin mukaisena alueena (SPA-alue). Rutajärvi on hankkeessa mukana olevista järvistä selvästi syvin, keskisyvyys on noin 8,2 m. Järvistä Nuuta- ja Kortejärven lähivaluma-alueet ovat peltovoittoisia, kun taas Rutajärven ympäristö on karumpaa metsämaata sekä peltoa. Nuutajärvi on Pirkanmaan rehevöityneimpiä järviä.

Järvien säännöstely

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärveä on laskettu maankuivatustarkoituksessa jo 1820- ja 1850-luvuilla. Nykyiset vedenjuoksutukset ja -korkeudet perustuvat vuonna 1943 laadittuun laskusuunnitelmaan, joka on saanut vesistötoimikunnan luvan vuonna 1947. Tähän Länsi-Suomen vesioikeus on antanut vuonna 1983 selventäviä määräyksiä järvien säännöstelyä hoidettavalla Nokoorinkosken padolla suoritettavan vedenjuoksutuksen osalta. Nykyinen pato on 4-aukkoinen jossa patoluukut ovat vajaat 2 metriä leveät ja noin metrin korkuiset. Säännöstelyn tavoitteena on ollut alentaa maataloudelle haitallisia vedenkorkeuksia ja turvata Nokoorinkosken myllyn, sahan ja uiton toiminta.

Vuosikymmenten kuluessa Nokoorinkosken mylly, saha ja viimeisenä toiminut sähkölaitos ovat hävinneet ja vesivoiman käyttö lakannut. Nykyisin vedenjohtamiseen tarkoitettu energiaväylä on tukittu ja irtouiton loputtua myös uittoruuhi on hävinnyt. Vanhoissa lupaehdoissa oleva juoksutusmääräys on kaavamainen ja tulvasuojelun kannalta monina keväinä tarpeeton mm. vähäisen lumen kertymän vuoksi. Kasvukauden alimmaksi korkeudeksi esitetty korkeus on järvien virkistyskäytön kannalta haasteellinen. Kortejärvessä ja Nuutajärvessä kevään "pakkoalennus" sekä veden pitäminen padotuskorkeutta alempana Nokoorinkosken padolla lisäävät, varsinkin Kortejärven umpeenkasvuriskiä ja haittaavat kalataloutta ja virkistyskäyttöä.

Säännöstelyselvitys

Energiatuotannon loppuminen Nokoorinkoskessa ja uiton loputtua uitossa tarvittavan virtaamavarauksen poistuminen käytössä olleesta juoksutusohjeesta sekä vanhojen lupaehtojen heikko soveltuminen nykypäivän tarpeisiin ja olosuhteisiin muodostavat tarpeen säännöstelyjen tarkistamiseen nykypäivän tilanteen mukaiseksi. Tästä syystä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on v. 2019 käynnistänyt yhteistyössä Urjalan kunnan kanssa vesitaloudellisen kehittämistyön Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven säännöstelyjen tarkastelemiseksi.

Työssä tarkastellaan nykyisen säännöstelyluvan vaikutuksia voimassa olevien lupapäätösten mahdollistamalla tavalla:

VE1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti

VE2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen, esim. jos talvi on hyvin vähäluminen, kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti.

Säännöstelyn vaikutuksia arvioidaan suhteessa luontoarvoihin ja arviointityö käynnistetään keväällä 2019 tehtävillä luontoselvityksillä nykytilan kartoittamiseksi kyseisillä järvillä. Virkistyskäyttöön liittyviä vaikutuksia arvioidaan järvien ja rannankäyttäjiltä kerättävien näkemysten avulla kesällä järjestettävässä asukastilaisuudessa 13.6.2019 Urjalan Yhtenäiskoululla ja erillisellä asukaskyselyllä. Vaikutuksia maanviljelyyn ja kuivatukseen selvitetään syksyn 2019 aikana. Työssä tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia järvien vedenkorkeuksiin ja tuleviin virtaamiin sekä tarkastellaan nykyisten säännöstelylupien toimivuutta tulevaisuudessa.

Nykysäännöstelyn vaikutusten arviointityön tulosten perusteella selvitetään tarpeen mukaan vaihtoehtoja nykyiselle säännöstelylle, kuten säännöstelyluvan muuttamista, nykyisten säännöstelyrakenteiden toimivuutta ja niiden mahdollista korvaamista esim. pohjapatoratkaisuilla. Myös esteetöntä kalankulkua selvitetään.

Lisätietoja:

Pirkanmaan ELY-keskus

  • Anne Mäkynen, vesitalousasiantuntija, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
  • Diar Isid, johtava vesitalousasiantuntija, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Julkaistu 3.5.2019 klo 12.43, päivitetty 11.7.2019 klo 12.29

Julkaisija: