Hyppää sisältöön

Siikajoen vesistöalueen säännöstely

Uljua ja muut säännöstellyt järvet

Uljuan tekojärvi on suurin valtion rakentama säännöstely. Tekojärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunnan alueella, Siikajoen keskiosassa. Se rakennettiin tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeisiin. Tekoallas ja voimalaitos otettiin käyttöön keväällä 1970. Sen pinta-ala on 28 km2 ja säännöstelytilavuus 140 miljoonaa m3. Uljuan valuma-alue kattaa noin kolmasosan koko Siikajoen valuma-alueesta. Säännöstelyllä on voitu pienentää merkittävästi Siikajoen kevät- ja kesätulvia. Siikajoen muut säännöstellyt järvet ovat Iso Lamujärvi, Vähä Lamujärvi ja Kortteinen, joiden säännöstelytilavuus on yhteensä noin 39 miljoonaa m3. Uljuan säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja muiden järvien Lamujoen järjestely-yhtiö.

Uljuan allasalue on padottu Uljuanojan laaksoon. Siikajoen yläosan vedet johdetaan järveen täyttökanavan kautta. Haarakohtaan on rakennettu Lämsänkosken säännöstelypato. Tulisaaren padon yhteydessä on Uljuan voimalaitos, jonka omistaa Vattenfall. Voimalaitokselta vedet virtaavat alakanavan kautta Lamujokeen ja edelleen takaisin Siikajokeen. Vanhaan Siikajoen uomaan on rakennettu pohjapatoja vesimaiseman parantamiseksi. Lupamääräysten mukaan vedenkorkeus voi vaihdella vuoden aikana jopa seitsemän metriä. Kesäaikana vedenkorkeuden vaihtelu on yleensä pientä, mutta allasta käytetään sateista johtuvan virtaamahuippujen tasaamiseen Siikajoessa.

Patorakenteet ja perusparannus

Uljuan vedet on padottu yli 4 km pitkillä Arkkusaaren ja Tulisaaren padolla. Arkkusaaren pato on rakenteeltaan homogeeninen moreenipato ja Tulisaaren pato alimmilta osiltaan homogeeninen moreenipato ja korkeimmilta osilta vyöhykepato.

Vuonna 2003 aloitetun Uljuan tekojärven patojen kuntoarvioinnin perusteella toteutetun Uljuan tekojärven perusparannushankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 9 milj. euroa. Patojen altaan puoleiset luiskat vahvistettiin louheella lähes koko matkalta. Arkkusaaren patoon tehtiin uusi suodatin ja suotovesien automaattinen tarkkailujärjestelmä. Tulisaaren padolla vyöhykepadon kuivaa luiskaa vahvistettiin louheella.

Pääosalle patoa tehtiin suotovesien automaattinen tarkkailujärjestelmä. Huoltoteitä lisättiin molempien patojen yhteyteen. Työn ajaksi vesi pudotettiin altaassa normaalia alemmaksi ja siinä yhteydessä tehtiin myös useissa kohteissa rantojen kunnostuksia ja kantojen poistoa. Siikajoen vanhassa uomassa kunnostettiin 9 pohjapatoa ja Lämsänkosken säännöstelypadolla tehtiin uudistustöitä. Uljuan altaan täyttökanavassa on korjattu kanavan alin pohjapato ja kanavan keskivaiheilla vahvistettu rantaluiskaa.

Säännöstelyn kehittäminen

Säännöstelystä aiheutuvia haittoja säännöstellyissä järvissä ja alapuolisessa vesistössä on vähennetty säännöstelykäytäntöjä muuttamalla. Uljuan aiemman säännöstelykäytännön aiheuttamat rantasyöpymät on korjattu, eikä uusia syöpymiä pitäisi uuden säännöstelykäytännön vuoksi tulla. Korkeimman hallinto-oikeuden helmikuussa 2005 antamalla päätöksellä Uljuan lyhytaikaissäännöstely kiellettiin. Samalla juoksutuksia Siikajoen vanhaan uomaan lisättiin. Säännöstelykäytäntöjä parannetaan jatkossakin vastaamaan muuttuvan ilmaston, vesienhoidon tavoitteiden ja vesistön muiden käyttömuotojen asettamia vaatimuksia.

Julkaistu 18.2.2014 klo 12.43, päivitetty 15.11.2019 klo 10.45