Säännöstelyn vaikutukset

Kuinka suuri taloudellinen merkitys Päijänteen säännöstelyllä on?

Päijänteen säännöstelystä saatava voimataloushyöty on keskimäärin 0,55 milj.euroa vuodessa, tosin se voi vaihdella huomattavasti erilaisina vesivuosina. Kokonaishyöty Päijänteellä, Kymijoella ja Iitin Pyhäjärvellä on  995 000 - 1 045 000 euroa, jos lasketaan mukaan tulvavahinkojen väheneminen, rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvon lisääntyminen ja uittomahdollisuuksien paraneminen.

Ovatko säännöstelystä aiheutuneet hyödyt haittoja suuremmat?

Kaikkia säännöstelystä aiheutuvia haittoja ei ole mahdollista arvioida rahassa. Varsinkin osa vesi- ja rantaluonnolle aiheutuvista haitoista on vaikeasti arvioitavia. Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksessä arvioitiin Päijänteen säännöstelystä saatavien hyötyjen olevan kuitenkin 565 000- 850 000 euroa haittoja (ei ole otettu huomioon kevätkalastuksen vaikeutumisesta ja maisemalle aiheutuvaa haittaa) suuremmat.

Kuinka suuri merkitys Päijänteen säännöstelyllä on koko Kymijoen vesivoimatuotantoon?

Kymijoella on 12 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu maksimiteho on noin 215 MW. Tuotetun sähkön arvo on noin 40 milj. € vuodessa. Kymijoen vesivoimalaitosten osuus Suomen vesivoimasähköstä on lähes 10 %, mikä vastaa 2 %:a koko Suomen sähkön tarpeesta, kun Suomessa vesivoiman osuus kaikesta sähkön tuotannosta on noin 15  %. Päijänteen säännöstelyllä on lisätty Kymijoen vesivoimatuotantoa kokonaisuudessaan vain 1 % mutta talviaikaisen energiatuotannon kasvu on ollut lähes 10 %. Päijänteen säännöstelyllä aikaansaatu energiataloudellinen hyöty on ollut keskimäärin noin 0,5 milj. € vuodessa.

Mitkä ovat Päijänteen säännöstelystä aiheutuvat kustannukset?

Päijänteen säännöstelystä aiheutuu kustannuksia vuosittain noin 50 000 €, joista vähän yli puolet (55 %) on Päijänteen säännöstelyn velvoiteistutuksista aiheutuvia kustannuksia. Loput kustannuksista muodostuu laitteiden kunnossapidosta, sähkö- ja työkuluista.

Paljonko rantatontin pinta-ala kasvaa, kun vedenpinta laskee 0,5 m?

Veden alta paljastuvan ranta-alan osuus riippuu hyvin paljon rannan kaltevuudesta. Päijänteen rantojen kaltevuus on keskimäärin 5 -12 %, jolloin rantatontin laajenisi 4-10 m vedenpinnan laskiessa 0,5 m. Jos oletetaan rantatontin olevan neliön muotoinen ja pinta-alaltaan hehtaarin, lisäisi 0,5 m:n vedenpinnan lasku pinta-alaa 4-10 %.

Kuinka usein Päijänteellä esiintyy tulvia?

Suurtulvia Päijänteellä on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1944, 1955, 1974-75, 1981 ja 1988. Vuosijaksolla 1971-1995 tulvavahinkoja on syntynyt viitenä vuotena. Mikäli Päijännettä ei säännösteltäisi vahinkoja olisi syntynyt ko. jaksolla yhtenätoista vuotena.

Onko säännöstelyllä vaikutusta veden laatuun?

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset veden laatuun ovat nykykäsityksen valossa vähäiset. Säännöstelyllä voi kuitenkin olla vaikutusta rehevillä lahtialueilla, joissa haukikannan heikentyminen ja säännöstelyn aiheuttama  kasvillisuuden runsastuminen on voinut lisätä särkikalojen määrää. Hauki syö särkikaloja, joiden liian tiheällä kannalla on vedenlaatua heikentävä vaikutus. Lisääntynyt vesikasvillisuus voi myös heikentää veden laatua veden vaihtuvuuden huonontuessa ja edellisvuotisen kasviaineksen jäädessä tulvan madaltumisen vuoksi rantaveteen hajoamaan ja kuluttamaan happea. Säännöstelyä huomattavasti suurempi merkitys veden laatuun on piste- hajakuormituksella.

Miten säännöstely vaikuttaa lintujen pesinnän onnistumiseen?

Osa vesilinnuista kuten kuikka ja selkälokki tekevät pesät keväällä  vesirajan läheisyyteen. Maalla erittäin kömpelösti liikkuvalla kuikalla pesä sijaitsee usein vain 5-10 cm korkeammalla kuin vedenpinta on pesinnän alkaessa. Vedenpinnan nousu munintavaiheen aikana voi johtaa pesinnän epäonnistumiseen, jos nouseva vesi huuhtoo pesän ja munat. Päijänteellä peräti 95 % kuikan pesistä on arvioitu tuhoutuvan pesintäaikaisen vedenpinnan nousun seurauksena. Päijänne ei luonnontilaisenakaan ole ollut erityisen  hyvä kuikkajärvi myöhäisen kevättulvansa vuoksi. Säännöstelyn on  arvioitu lisänneen kuikan pesien tuhoutumisesta 60 %:sta 95 %:iin.

Miten säännöstely vaikuttaa eri kalalajien lisääntymiseen?

Säännöstelyn vaikutuksista Päijänteen siikaan ja haukeen on tutkittua tietoa. Haukikannan on arvioitu heikentyneen, koska hauelle keväisin tarjolla olevien hyvien lisääntymisalueiden määrä on vähentynyt. Tähän on vaikuttanut sekä kutuajan vedenkorkeuksien lasku että rantakasvillisuudessa tapahtuneet muutokset. 1990-luvun lopussa tehtyjen hauen poikastutkimusten, kasvillisuustutkimusten ja mallitarkastelun perusteella hauen poikastuoton alenemaksi on arvioitu noin 40 %.

Päijänteellä esiintyy useita siikamuotoja, joista pikkusiika  on yleisin. Pikkusiika kutee matalaan rantaveteen aina 5 metrin syvyyteen asti. Mätiä esiintyy eniten 80 sentin syvyydessä. Kasvanut talviaikainen vedenpinnan aleneminen on arvioitu lisänneen siian mätitappioita 5-20 %:sta 18-40 %:iin (arvoon vaikuttaa oletettu mädin syvyysjakauma). Vedenpinnan talvinen alenema on aiheuttanut pikkusiian lisäksi luultavasti mätitappioita myös järvisiialle, sikäli kun se on kutenut matalaan rantaveteen. Säännöstelytutkimuksessa näitä ei ole voitu erotella varsinkaan kun järvisiikaa on erittäin vähän

Onko säännöstely vaikuttanut rantojen  ruovikoitumiseen?

Päijänteen säännöstelyn on arvioitu laajentaneen ruovikkoja 20-30 %. Tämä on seurausta kevään ja alkukesän luonnontilaista matalammista vedenkorkeuksista. Kevään korkeat vedenkorkeudet hidastavat ja alhaiset vedenkorkeudet nopeuttavat ruovikoitumista. Päijänteellä kevään ja alkukesän vedenkorkeudet ovat alentuneet keskimäärin 25 cm.

Vaikuttaako säännöstely sinileväkukintoihin?

Sinileväkukintoihin vaikuttaa ensisijaisesti järven veden laatu, joka riippuu ensisijaisesti järveen tulevasta kuormituksesta ja järven luontaisista ominaispiirteistä kuten maaperästä. Järven ravinnepitoisuuden lisääntyessä mahdollisuus sinileväkukintojen esiintymiseen yleensä kasvaa, mutta myös sääolosuhteiden ja levien keskinäisen kilpailutilanteen pitää olla otollinen kukinnon esiintyessä. Säännöstelyä ei suoranaisesti vaikuta veden laatuun eikä sinileväkukintoihin.

Vaikuttaako säännöstely rapukantoihin?

Säännöstelyn vaikutuksista rapukantoihin on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa ja Päijänteeltä ei ollenkaan. Nykytietämyksen mukaan säännöstely voi vaikuttaa ravun poikasiin talvella tapahtuvan pohjan jäätymisen kautta. Säännöstelyn seurauksena voi suurempi osa ravunpoikasen elinalueesta jäätyä, jolloin rapu voi jäätyä tai altistua predaatiolle siirtyessään syvemmälle rantavyöhykkeellä.

Kuinka säännöstely on vaikuttanut vesikasvillisuuteen?

Säännöstely on madaltanut ja myöhentänyt kevättulvaa. Tämän seurauksena ruovikot ovat lisääntyneet 20-30 % ja saraikot kaventuneet lähes 50 %.

Kuinka säännöstely on vaikuttanut rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön?

Pohjan jäätyminen talvella vedenpinnan laskiessa vaikuttaa rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön kielteisesti. Päijänteellä ei ole kuitenkaan todettu säännöstelyn vaikuttaneen rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön, koska talvialenema on suhteellisen pieni 0,4 m.

Kuinka säännöstely on vaikuttanut rantavyöhykkeen pieneliöstöön?

Säännöstelyn vaikutuksista rantavyöhykkeen pieneliöstöön on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Nykytietämyksen mukaan säännöstelyn suorat vaikutukset eivät ole merkittäviä. Vaikutuksia voi tulla lähinnä lisääntyneen vesikasvillisuuden ja umpeenkasvun kautta. Päijänteellä asiaa ei ole tutkittu.

Kuinka säännöstely on vaikuttanut rantojen virkistyskäyttöön?

Säännöstely on alentanut vedenkorkeuksia virkistyskäyttökauden alussa jäänlähtöpäivästä juhannukseen, jolloin mm. vedensaanti ja veneiden vesille lasku on voinut vaikeutua. Parhaalla virkistyskäyttökaudella, juhannuksesta syyskuun loppuun, liian alhaisten ja korkeiden vedenkorkeuksien määrä on vähentynyt, jolla on ollut myönteinen vaikutus rantojen virkistyskäyttöön.

Kuinka säännöstely vaikuttaa rantojen eroosioon?

Päijänteen säännöstely ei ole vaikuttanut rantojen eroosioon, koska kesän ja syksyn vedenkorkeudet eivät ole nousseet säännöstelyn seurauksena. Rantojen eroosiota voi esiintyä Päijänteelläkin, mutta siihen vaikuttavat muut tekijät kuten rannan ja pohjan laatu, rannan kaltevuus ja rannan avoimuus.

Mitä lintu- ym. eläinlajeja saadaan säilymään tai palautumaan tiukentamalla säännöstelykäytäntöjä?

Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella ei säännöstelyn seurauksena ole Päijänteeltä hävinnyt yhtään eläin- tai lintulajia .

Ketkä hyötyvät säännöstelystä?

Voimatalous, maa- ja metsätalous, virkistyskäyttäjät, vesiliikenne ja uitto

Ketkä kärsivät säännöstelystä?

Syys- ja kevätkutuisista kaloista siika ja hauki. Lähelle vesirajaa pesivistä linnuista kuikka. Alhaisista kevät vedenkorkeuksista veneilijät ja virkistyskäyttäjät. Lisääntyneestä vesikasvillisuudesta virkistyskäyttäjät.

Julkaistu 14.1.2014 klo 11.25, päivitetty 14.1.2014 klo 11.24