Säännöstelyn toteutus

Kuka päättää ja vastaa Päijänteen säännöstelystä ?

Päijänteen säännöstelystä päättää ja vastaa nykyisin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tulee kuitenkin neuvotella Keski-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksien kanssa säännöstelyjen hoidosta. Säännöstelyn valvonnasta huolehtivat Keski-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset kukin omalla alueellaan.

Miten Päijänteen juoksutukset määräytyvät?

Päijänteen juoksutus määräytyy nykyisen luvan ja uudenkin suunnitelman mukaan siten, että vuosi on jaettu viiteen jaksoon joista kullekin määritetään etukäteen tavoitekorkeus edellisen jakson tavoitekorkeuden ja vetisyysluokan sekä tulevan jakson vetisyysluokan perusteella. Tarvittaessa tavoitekorkeutta korjataan menneillään olevan jakson vetisyysarvion muuttuessa. Vetisyysluokkia on kullakin jaksolla viisi ja ne määräytyvät Päijänteeseen tulevan vesimäärän suhteesta kyseisen jakson vuosien 1911-1940 keskimääräiseen tulovesimäärään. Oleellinen osa säännöstelyä on myös Päijänteen valuma-alueen lumen vesiarvo, sadannalla, yläpuolisten järvien vedenkorkeuksien ja jokien virtaamien seuranta sekä niiden perusteella laaditut ennusteet tulevista virtaamista ja vedenkorkeuksista.

Voidaanko Kalkkisten kanavaa käyttää juoksutuksiin ?

Kyllä voidaan ja sitä käytetäänkin. Päijänteen juoksutus määritellään laskemalla yhteen luonnonkosken, säännöstelypadon ja kanavan kautta purkautuva vesimäärä. Juoksutusmuutokset tehdään pääasiassa säännöstelypadolla ja hienosäätö kanavalla sulutuksien yhteydessä. On tilanteita, jolloin säännöstelypadon juoksutuskapasiteetti loppuu, jolloin kanavaa voi käyttää lisäjuoksutuksiin kuitenkin enintään 200 m³/s. Maksimijuoksutus riippuu Päijänteen ja Ruotsalaisen välisestä korkeuserosta.

Vaikuttaako Päijänne-tunneliin johdettava vesi Päijänteen vedenkorkeuksiin?

Päijänteestä johdetaan  vettä pääkaupunkiseudulle vuonna 1982 rakennetulla Päijänne-tunnelilla. Vedenottoputki on Asikkalanselällä noin 25 metrin syvyydessä ja 350 metrin päässä rannasta. Johdettava vesimäärä on noin 3 m³/s, eikä sillä ole käytännössä juurikaan vaikutusta Päijänteen vedenkorkeuksiin.

Onko säännöstelyssä tapahtunut muutoksia ?

Päijänteellä tehtiin vuosina 1995-1999 laaja selvitys Päijänteen säännöstelyn kehittämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Työn tuloksena laadituissa suosituksissa esitettiin Päijänteen säännöstelyluvantarkistamista eräiltä osin, jotta säännöstelystä virkistyskäytölle ja vesiluonnolle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää.  Säännöstelyluvan tarkistamista koskeva lupamuutos tuli voimaan vuonna 2006.

Miten Päijänteen pintaa saisi keväisin nopeammin nostettua ?

Päijänteen vedenkorkeudet keväällä nousisivat, jos kevättalvella vedenpintaa ei laskettaisi niin alas kuin nykysin. Toinen mahdollisuus olisi vähentää juoksutuksia Päijänteestä lumen sulamiskaudella. Molemmissa tilanteissa ongelmana on kuitenkin tulvariskin lisääntyminen. Sulamiskauden sääolosuhteilla ja sateilla on ratkaiseva merkitys kevättulvan suuruuden kannalta. Sateita ei ole mahdollista ennnustaa suhteellisen luotettavasti kuin muutaman vuorokauden päähän. Jos vedenpinta jätettäisiin liian ylös ja sulamiskaudella sataisi runsaasti, niin seurauksena olisi tulva sekä Päijänteellä että alapuolisessa Kymijoessa.

Kuinka tulvatilanteessa huolehditaan Päijänteen ja Kymijoen tasapuolisesta kohtelusta ?

Tulvatilanteessa tulvavahingot pyritään rajoittamaan niin Päijänteellä kuin Kymijoella mahdollisimman pieniksi. Tämä edellyttää juoksutuksien ja niiden vaikutusten ennalta arviointia ja suunnittelua. Lisäksi on tunnettava, minkälaisia vahinkoja syntyy vesistön eri osissa erilaisilla vedenkorkeuksilla. Kymijoen vesistön tulvatilanteita varten on laadittu Kymijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma, johon on koottuna perustietoa esiintyneistä tulvista, hydrologista aineistoa, tulvavahinkoarviot vesistöittäin, säännöstelyluvat ja voimalaitokset sekä toimintamahdollisuudet tulvatilanteissa.

Miten talven lumisuus vaikuttaa säännöstelyyn ?

Talven lumitilanteen kehittymisen ja ennen kaikkea sen sisältämän vesipitoisuuden perusteella laaditaan ennustemalleja hyväksi käyttäen juoksutussuunnitelma Päijänteen luvan mukaisten tavoitekorkeuksien saavuttamiseksi ja kevään sulamisvesien vastaanottamiseksi Päijänteeseen.

Päijänteen valuma-alueen suurin mitattu lumen vesipitoisuus on 212 mm 1.4. vuonna 1984. Myös vuonna 1981 lumen vesipitoisuus oli suuri 211 mm. Keskimäärin lumen vesipitoisuus Päijänteen valuma-alueella 1.4. (1964-2000) on 113 mm.

Julkaistu 14.1.2014 klo 11.17, päivitetty 22.5.2014 klo 7.45