Hyppää sisältöön

Pielisen reitin ja Koitajoen valuma-alueen säännöstelyt

 
 

Maisema Kolilta PielisellePohjois-Karjalan suurinta järveä Pielistä (894 km2) ei säännöstellä. Järven luusuassa sijaitseva Kaltimon voimalaitos juoksuttaa järveä normaalitilanteessa luonnonmukaisen kaltaisesti suoraan purkautumistaulukon perusteella.

Pielisen yläpuolisista järvistä säännöstelty on Lieksanjoen valuma-alueella Lieksan kaupungissa sijaitseva Pankajärvi (pinta-ala 23,8 km2). Säännöstelyn kaltaisesti järjesteltyjä järviä ovat Valtimon kunnassa Valtimonjoen vesistössä sijaitsevat Ylä-Valtimojärvi (1,9 km2), Valtimojärvi (4,0 km2) ja Haapajärvi (6,0 km2). Myös Juuan kunnassa sijaitseva Vuokonjärvi (2,7 km2) on järjestelty.

Koitajoen valuma-alueen keskusjärvi Koitere (164 km2) sekä sen alapuoliset Tekojärvi (Heinäselkä) (5,7 km2) ja Palojärvi (8,2 km2) ovat säännösteltyjä. Koiteretta, Tekojärveä ja Palojärveä säännöstellään Pamilon voimalaitokselta, joka on putouskorkeudeltaan Suomen toiseksi suurin (49 m). Pamilon voimalaitoksen rakennusvirtaama on 190 m3/s, teho 84 MW ja keskimääräinen vuosienergia 256 GWh. Pamilon voimalaitos valmistui vuonna 1955, ja varsinainen Koitereen säännöstely alkoi vuonna 1980.

Koitere on Suomen 10. säännöstellyin järvi, mikä tarkoittaa, että järven vedenpinnat vaihtelevat melko paljon. Erityisesti talvella vedenpinta laskee alas. Koitereen säännöstelyn kehittämissuositukset julkaistiin vuonna 2006. Suositusten mukainen säännöstelykäytäntö on aiempaan verrattuna parantanut erityisesti järven avovesiaikaisia virkistyskäyttöedellytyksiä ja ekologiaa.

Julkaistu 4.6.2015 klo 11.38, päivitetty 22.6.2015 klo 14.10