Loimijoen säännöstely

Ajankohtaista

Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys

Vuonna 2017 laaditussa Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvityksessä selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoen vesistössä. Selvityksessä päädyttiin kuuteen suositukseen, joista kolme ensimmäistä koskee Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä, neljäs säännöstelyn kehittämisen jatkotoimenpiteitä, viides viestintää ja kuudes tulvakartoituksen jatkamista.

Säännöstelyä koskevat suositukset ja niiden toimivuus tarkistetaan viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2022. Seurantajakson ensimmäinen kesä oli erittäin lämmin ja vähäsateinen, minkä seurauksena Pyhäjärven vedenpinta laski 10-20 cm keskimääräistä alemmaksi.Tilannetta ei oltu ennakoitu, eikä juoksutusta oltu pienennetty heti kevättulvien mentyä juoksutussuosituksen mukaisesti. Simulointilaskennan arvion mukaan vedenpinta olisi saatu pidettyä noin 5 cm toteutunutta vedenkorkeutta korkeammalla, mikäli säännöstelysuositusta olisi noudatettu. Pyhäjärven vedenpinta tavoitti ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden tammikuussa 2019. Toisen seurantavuoden keväällä juoksutusta on pyritty säätämään säännöstelysuosituksen mukaisesti. Tavoitteena on pitää vedenkorkeus kesä- elokuussa mahdollisuuksien mukaan lähellä Kuhalankosken padotuskorkeutta säännöstelyluvan sallimaa juoksutuksen vaihteluväliä hyödyntäen. Seurannassa hyödynnetään Suomen ympäristökeskuksen vesistömallin tuottamia ajankohtaisia vesitilannetietoja. Linkki ajankohtaiseen vesitilanteeseen löytyy oikean palstan linkkilistasta (vesitilanne ja ennusteet).

Suositus tulvakartoituksen jatkamisesta on toteutunut ja Loimijoen tulvariskikartta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelussa 28.5.2019. Linkki tulvariskikarttaan löytyy oikean plastan linkkilistasta (tulvakarttapalvelu).

Kuhalankosken padon korjaus

Kuhalankosken padon korjaustyö alkaa torstaina 17.10.2019. Työmaa-alueen valmistelutyöt (liikennejärjestelyt, alueen rajaus ym.) alkavat todennäköisesti jo tiistaina tai keskiviikkona. Padon korjaukseen ja työpadon rakentamiseen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntänyt luvan päätöksellään 21.12.2017. Ensimmäisenä työvaiheena tehdään työpato. Työpadon rakentamiseen liittyvät työt kestävät noin kuukauden ajan. Kaikkiaan työmaan on arvioitu jatkuvan maaliskuulle 2020 asti.  Padon vanhimmat osat on suunniteltu ja rakennettu jo 1880 luvulla. Korjaussuunnitelma koskee patorakennetta sekä padon ylä- ja alapuolisia rantamuureja noin 30 metrin matkalta padolta ylä- ja alajuoksun suuntaan. Valmistelevana toimenpiteenä on vuoden 2018 aikana rakennettu työnaikaisia ohijuoksutuksia varten tarvittava uusi suurempi putkiyhteys uittoränniin. Työnaikaisiin sateisiin varautumiseksi Pyhäjärven vedenpinta on korjaustöiden ajaksi laskettava lupaehdot huomioiden mahdollisimman alas. Korjaustyön aikana Pyhäjärven säännöstely on toteutettava säännöstelyluvan mukaisen juoksutusohjeen mukaisesti. Työnaikaisen ohijuoksutuksen on oltava vähintään tulovirtaaman suuruinen. Työnaikaisia vedenkorkeuksia ja hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun on tarkkailtava hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Loimijoki on Kokemäenjoen sivuhaara, joka laskee Kokemäenjokeen Huittisissa. Loimijoen valuma-alueen pinta-ala on 3 140 km ja järvisyys 2,7 %. Etenkin valuma-alueen alaosa on vähäjärvistä.

Loimijoen varrella on useita pieniä patoja ja voimalaitoksia, jotka säännöstelevät joen vedenkorkeutta. Tammelan Pyhäjärveä säännöstelevää Kuhalankosken voimalaitosta lukuun ottamatta Loimijoen säännöstelyllä ei ole juurikaan merkitystä Kokemäenjoen virtaamien kannalta, koska jokivoimalaitoksilla ei ole veden varastointitilaa.

Loimijokea säännöstellään Kuhalankosken, Vieremänkosken, Jokioistenkosken, Vesikosken, Vuolteen, Sallilankosken ja Rutavan padoilla. Rutavaa lukuunottamatta voimalaitokset tuottavat sähköä yleiseen jakeluverkostoon.

Lisää tietoa Loimijoesta löydät Loimijoen vesistöalueen verkkosivulta (Loimijoki -linkki sivun oikeanpuoleisessa linkkilistassa).

Loimijoen padot sekä veden korkeuden ja virtaaman mittauspaikat.
Loimijoen padot sekä veden korkeuden ja virtaaman mittauspaikat. © Kuva: MML, Esri Finland ja SYKE

Padot

Kuhalankosken padolla säännöstellään Tammelan Pyhäjärven vedenkorkeutta. Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1992 antaman päätöksen mukaan Kuhalankosken padon tulvaluukkujen yläreuna saa olla enintään korkeudella N60 +96,60 m, eikä vedenkorkeus padolla saa ylittää tätä tasoa. Vedenjuoksua padolla on säännösteltävä päätöksen liitteenä olevan juoksutusohjeen mukaisesti. Juoksutus on määritelty Pyhäjärven eri vedenkorkeuksille ja ajanjaksoille. Suurimman osan vuotta juoksutus toimii purkautumiskäyrän tavoin, eli mitä korkeampi on Pyhäjärven vedenkorkeus, sitä suurempi tulee juoksutuksen olla. Kevättulvaan varaudutaan laskemalla Pyhäjärven vedenpintaa 1.4. mennessä 1.3. mukaisen lumenvesiarvon perusteella. Tulvan aikana vesi pyritään nostamaan 20.5. tavoitetasoon N60 +96,95. Ainoastaan kevättulva-aikana 1.4.-20.5. juoksutus voi olla niin suuri kuin patoaukot vetävät. Muuna aikana suurin sallittu juoksutus on 20 m3/s. Minimijuoksutus on maaliskuussa 1,0 m3/s, 20.5.-31.12. 0,8 m3/s ja muina aikoina 1,2 m3/s.

Vieremänkosken voimalaitos on saanut toiminnalleen luvan Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2.9.2015 antamalla päätöksellä, jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 11.10.2016 eräiltä osin tarkentanut. Voimalaitoksen toimintaa ei ole vielä käynnistetty. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, eli 10.11.2020 mennessä, muuten lupa raukeaa. Lupapäätöksen mukaan vedenkorkeus saa olla Vieremänkosken padon yläpuolella enintään NN +92,55 m ja vähintään NN +92,05. Mikäli vedenpinta uhkaa nousta yli NN+92,55 m tai on tätä ylempänä, on yläkanavan aukkoa avattava riittävästi ylityksen estämiseksi tai rajoittamiseksi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Voimalaitoksen viereisen pohjapadon yli on pidettävä minimissään 1 m2/s virtaama. Kun virtaama Vieremänkoskella laskee alle 1,5 m2/s, on voimalaitoksen koneistot pysäytettävä ja ne voidaan käynnistää uudelleen, kun virtaama on yli 1,5 m2/s.

Jokioistenkoskea on padottu jo 1800 - luvulta lähtien. Nykyinen pato sijaitsee Loimijoessa lähes Jokioisten
keskustassa. Jokea säännöstellään voimalaitostarkoituksessa Hämeen läänin virkaatoimittavan Maaherran 13.6.1931 antamalla päätöksellä. Padon yläpuolella ei ole juurikaan säännöstely-
allasta. Vettä johdetaan käyttöruuhella voimalaitokselle. Patoa ja voimalaitosta on uusittu vuosina 1999-2000.                                    

Vesikosken voimalaitoksen vedenkorkeutta säännöstellään Vesistötoimikunnan 31.3.1962 antaman päätöksen padon uudelleenrakentamisesta sekä Länsi-Suomen vesioikeuden 24.11.1997 antamien selventävien määräysten mukaan. Määräysten mukaan vesi Vesikosken padon yläpuolella saadaan padottaa korkeuteen N60 + 79,13 m. Mikäli vedenpinta uhkaa nousta tämän yli tai on tätä ylempänä, on tulva-aukkoja avattava riittävästi ylityksen estämiseksi tai rajoittamiseksi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Kun Loimijoen virtaama on niin pieni, ettei sitä käytetä sähkön tuottamiseen, vedenkorkeus on pyrittävä pitämään lähellä korkeutta N60 + 79,13 m sitä kuitenkaan ylittämättä.

Vuolteen voimalaitoksen vedenkorkeutta säännöstellään Vesistötoimikunnan 11.10.1950 antaman päätöksen sekä Länsi-Suomen vesioikeuden 24.11.1997 antamien selventävien määräysten mukaan. Vuolteen padon yläpuolella vesi saadaan padottaa korkeuteen N60 + 68,43 m. Mikäli vedenkorkeus uhkaa nousta tämän yli tai on tätä ylempänä, on tulva-aukkoja avattava riittävästi ylityksen estämiseksi tai rajoittamiseksi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Kun Loimijoen virtaama on niin pieni, ettei sitä käytetä vesivoiman tuottamiseen, vedenkorkeus on pyrittävä pitämään lähellä korkeutta N60 + 68,43 sitä kuitenkaan ylittämättä.

Sallilan voimalaitoksen vedenkorkeutta säännöstellään Turun ja Porin läänin maaherran 6.6.1922 antaman päätöksen sekä Länsi-Suomen vesioikeuden 13.12.1985 antaman muutospäätöksen ja 24.11.1997 selventävien määräysten mukaan. Sallilankosken padon yläpuolella vesi saadaan padottaa korkeuteen N60 + 64,31 m. Mikäli vedenpinta uhkaa nousta tämän yli, on tulva-aukkoja avattava riittävästi ylityksen estämiseksi tai rajoittamiseksi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Juoksutus on hoidettava siten, ettei aliteta tasoa N60 + 62,00 m lukuun ottamatta lyhyitä voimalaitoksen huollon kannalta tarpeellisia jaksoja. Kun Loimijoen virtaama on niin pieni, ettei sitä käytetä sähkön tuottamiseen, vedenkorkeus on pyrittävä pitämään lähellä korkeutta N60 + 64,31 m sitä kuitenkaan ylittämättä.

Säännöstelypadoista alin on Rutavan pato. Rutavan voimalaitoksen vedenkorkeutta säännöstellään Turun ja Porin maaherran 15.1.1927 antaman päätöksen mukaisesti niin, ettei tulva-aikaa lukuun ottamatta ylitetä Laatinkoskessa korkeutta 58,02 m.

Loimijokea Vuolteenkosken padon alapuolella 2016.
Loimijokea Vuolteenkosken padon alapuolella 2016. © Kuva: Milla Torkkel

 

 

 

 

Julkaistu 31.7.2014 klo 14.37, päivitetty 11.10.2019 klo 12.32

Julkaisija: