Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely

Ajankohtaista

 

Pyhäjärvet ja Näsijärvelle päivitetyt säännöstelyluvat

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi 12.1.2021 päätökset Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelylupien muutoksesta. Päätöksistä on tullut valitus, joten lupien käsittely jatkuu Vaasan hallinto-oikeudessa. AVIn antamien päätösten mukaan uusien säännöstelyehtojen mukaan vedenkorkeutta ei tarvitse laskea keväällä lumikertymän jäädessä vähäiseksi. Lumikertymän ollessa keskimääräinen tai sitä suurempi, molempien järvien säännöstelyluvassa on määritelty vedenkorkeuden turvaraja riittävän varautumisen varmistamiseksi.

Lisätietoja: Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien tarkistaminen

 

Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuosituksia seurataan säännöstelykatsauksen avulla

Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut vuosittain säännöstelykatsauksen, joka tarkastelee Näsijärven, Vanajaveden, Pyhäjärven, Kyrösjärven, Mahnalanselkä-Kirkkojärven sekä Rauta-Kuloveden säännöstelysuositusten toteutumista. Uusin katsaus julkaistaan vuosittain lokakuun alkupuolella.

 

Kauvatsanreitillä tarkastellaan Mouhijärven ja Kiikoisjärven säännöstelylupia

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on v. 2018 käynnistänyt Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellisen kehittämistyön Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyjen vaihtoehtotarkastelulla. Parhaillaan selvitetään kalatien rakentamismahdollisuuksia Putajanpadon ja Jaaranpadon yhteyteen. Lisätietoja: Kauvatsanreitin säännöstely
 

Urjalassa sijaitsevien Nuuta-, Ruta- ja Kortejärvien säännöstelyä tarkastellaan kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyönä

Lisää tietoa osiossa Urjalan säännöstelyt

Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Kokemäenjoen vesistöalueesta 11 % on järviä, joista suurimmat sijaitsevat Pirkanmaan alueella. Vesi.fi palvelussa on esitettynä kartalla Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstellyt järvet.

Kokemäenjoen vesistöaluetta on säännöstely jo 1800-luvulla, jolloin ensimmäisiä kertoja alettiin vaikuttaa aktiivisesti Näsijärven vedenkorkeuksiin. Nykyisin keskeisimmät säännöstellyt järvet ovat Vanajavesi, Pyhäjärvi, Näsijärvi, Kyrösjärvi sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovesi. Myös Kokemäenjoki on säännöstelty; varsinaisella jokiosuudella on neljä voimalaitosta alkaen Sastamalan Tyrvään voimalaitoksesta päättyen Harjavallan voimalaitokseen. Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty Kokemäenjoen vesistöalue ja siihen kuuluvat järvireitit. Myös säännöstelemättömiksi luokitelluilla järvireiteillä voi olla joitakin pienempiä säännöstelyjä.

 

Prosessikuvaus Kokemäenjoen vesistöalueen merkittävimmistä säännösteltävistä ja säännöstelemättömistä järvistä ja vesireiteistä. Kaaviokuva Kokemäenjoen vesistöalueen merkittävimmistä säännösteltävistä ja säännöstelemättömistä järvistä ja vesireiteistä.

Kokemäenjoen vesistöalueen merkittävimmät säännöstellyt järvet sijaitsevat Pirkanmaalla ja osittain Kanta-Hämeessä. Alkuperäisinä säännöstelyn tavoitteina olivat tulvavahinkojen vähentäminen, vesivoimatuotanto sekä vesiliikenne. Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien vaihtelu on suurta moniin muihin etelä- ja keskisuomalaisiin säännösteltyihin järviin verrattuna. Sen sijaan vaihtelu on suhteellisen pientä verrattuna Pohjois-Suomen voimakkaasti säännöstelyihin järviin kuten Kemijärveen.

Tietoa Kokemäenjoen vesistön eri alueiden säännöstelyistä:

Kokemäenjoen vesistöalueella on laadittu useita sekä säännöstelyyn että tulvariskien hallintaan liittyviä selvityksiä. Vuosina 2015-2017 toteutettiin Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämishanke ja Kokemäenjoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys.

Julkaistu 27.11.2018 klo 10.18, päivitetty 22.2.2021 klo 13.42

Julkaisija: