Kokemäenjoen säännöstely

Nykyisin Kokemäenjoen 57,5 m:n putouskorkeus on hyödynnetty lähes kokonaan jokialueen neljässä voimalaitoksessa. Voimalaitokset ovat Vammalassa sijaitsevat Tyrvään voimalaitos ja Äetsän voimalaitos sekä Kokemäellä sijaitsevat Kolsin voimalaitos ja Harjavallan voimalaitos.

Kaikki Kokemäenjoen voimalaitokset harjoittavat vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokausi- ja viikkosäännöstelyllä pyritään tasaamaan sähköenergian kulutushuippuja. Tarkoituksena on mukauttaa voimalaitoksen teho energiantarpeen mukaiseksi.

Säännöstely muuttaa huomattavasti joen luontaisia virtaamia. Säännöstely vaikuttaa myös tulviin, koska se on muuttanut Kokemäenjoen virtaamien ajallista jakautumista ja jäätilannetta. Kokemäenjoen luonnontilaan verrattuna virtaamat ovat talvella suurempia ja keväällä sekä kesällä pienempiä. Säännöstely lisää joen vuotuisen virtaaman vaihtelua, kun alivirtaamat ovat pienentyneet ja ylivirtaamat suurentuneet. Säännöstelyssä otetaan huomioon myös tulvien ehkäiseminen jättämällä yläpuolisiin järvialtaisiin säätövaraa kevättulvien ja hyydetulvien varalle. Hyydetulvia ehkäistään ns. jääpuomeilla ja muuttamalla säännöstelyä siten, että edistetään jääkannen muodostumista, kun on riittävän kylmä säätila.

Kokemäenjoen suurin mitattu virtaama Harjavallan voimalaitoksella on 918 m3/s (vuonna 1966), keskivirtaama 221 m3/s (vuosina 19312002) ja pienin mitattu virtaama 2 m3/s (vuonna 1975).

Tyrvään voimalaitos

Kuva: Johanna Rinne
Tyrvään voimalaitos © Johanna Lantto

Tyrvään voimalaitos on rakennettu Liekoveden luusuaan Hartolankoskeen, josta varsinainen Kokemäenjoki saa alkunsa. Jo vuonna 1919 oli rakennettu koskeen voimala, joka käytti osan virran vedestä. Nykyisen padon ja voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1946 ja voimalaitos on ollut toiminnassa vuodesta 1950 lähtien. Voimalaitoksen rakennustöiden yhteydessä pengerrettiin yläpuolisen Liekoveden rantoja maatalouden tarpeisiin yhteensä 15 km.

Tyrvään voimalaitoksen putouskorkeus on 6,5 metriä, rakennevirtaama 320 m3/s ja keskivirtaama 190 m3/s. Tyrvään voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m3/s, yleensä kuitenkin alle 100 m3/s. Voimalaitoksen alapuolisen joen vedenkorkeus on suurimmillaan vaihdellut vuorokauden aikana toista metriä. Tyypillisesti vuorokausivaihtelu on ollut alle yhden metrin.

Äetsän voimalaitos

 

Kuva: Johanna Rinne
Äetsän voimalaitos © Johanna Lantto

Äetsän Meskalankoskeen valmistui ensimmäinen voimalaitos vuonna 1921, jolloin yläjuoksun puolella oleva Äetsänkoski perattiin veden nostamiseksi. Äetsä oli ensimmäinen koko joen ylittävä voimalaitos. Äetsän voimalaitoksen rakennustyötä jatkettiin 1920-luvun alussa. 1990-luvulla louhittiin padon eteläpuolelle uusi uoma tehokkaamman hyötysuhteen saavuttamiseksi ja siihen sijoitettu uusi voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1996.

Äetsän voimalaitoksen putouskorkeus on 6,0 metriä, rakennusvirtaama 360 m3/s ja keskivirtaama noin 180 m3/s. Äetsän voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Voimalaitoksen alapuolella vuosittain vedenpinnan vaihtelu on ollut 0,5–0,8 metriä. Vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on ollut 0,5 metrin luokkaa. Lähempänä Kolsin voimalaitosta virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelu on ollut suurempaa.

Kolsin voimalaitos

Kolsin voimalaitos valmistui Kokemäen Pahringinkoskeen vuonna 1945. Kolsin voimalaitoksen putouskorkeus on 12,3 metriä, rakennusvirtaama 450 m3/s ja keskivirtaama noin 230 m3/s. Voimalaitoksen juoksutus on vaihdellut välillä 50–400 m3/s. Joskus virtaama on ollut yli 500 m3/s. Kokonaan juoksutusta on viime vuosina katkaistu harvoin. Vuosien väliset erot juoksutuksessa ovat olleet suuria. Tyypillistä juoksutukselle on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset.

Voimalaitoksen alapuolisen alueen vedenkorkeuden vaihtelut vuorokauden aikana ovat olleet noin yhden metrin luokkaa, suurimmillaan 1,3 metriä. Viikoittainen vaihtelu on ollut suurimmillaan yli kaksi metriä.

Harjavallan voimalaitos

 

 

Kuva: Johanna Rinne
Kokemäenjokea Harjavallan voimalaitoksen alapuolella © Johanna Lantto

Pirilänkoskeen rakennettiin vuosina 1937–1939 Harjavallan voimalaitos. Sitä varten padottiin useita pieniä putouksia Havingankosken ja Pirilänkosken välillä, jolloin koskiosuus muuttui patoaltaaksi. Harjavalta on koneteholtaan  ja energian tuotannoltaan yksi maamme tehokkaimmista vesivoimalaitoksista. Voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu vuonna 2016 uusi pienempi turbiini, minkä lisäksi olemassa olevat 2 turbiinia peruskunnostettiin. Turbiinien kokonaisteho on nykyisin 105 MW:in.

Harjavallan voimalaitoksen putouskorkeus on 26,4 metriä, rakennusvirtaama 360 m3/s ja keskivirtaama 230 m3/s. Laitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut 300 m3/s luokkaa. Joskus virtaama on katkaistu kokonaan. Vuosien väliset erot virtaamassa ovat suuria. Vedenpinnan korkeuden vuosittainen vaihtelu laitoksen alapuolella on ollut 3–3,5 metriä. Voimalaitoksen alapuolella vuorokautinen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 1,5–2 metriä ja viikkovaihtelu noin kahden metrin luokkaa.

Julkaistu 31.7.2014 klo 14.41, päivitetty 10.5.2019 klo 12.35

Julkaisija: