Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

Ajankohtaista

Kauvatsanreitin vesistökunnostusseminaari 23.3.2021

Tilaisuuden ensimmäisessä osassa käytiin Mouhijärven ja Kiikoisjärven säännöstelyn kehittämisvaiheet ja jatko sekä valitut kalatievaihtoehdot. Toisessa osassa käsiteltiin valuma-alueen kunnostussuunnitelmaa ja toteuttamismahdollisuuksia.

Aikaisemmat yleisötilaisuudet 15.11.2017, 30.10.2018, 26.3.2019 ja 5.11.2019

Kauvatsanjoen reitin kunnostusuunnittelun sekä Mouhijärven ja Kiikoisjärven säännöstelyn kehittämisen osalta on vuosina 2017 – 2018 pidetty kaksi yleisötilaisuutta (15.11.2017 ja 30.10.2018). Kolmannessa yleisötilaisuudessa 26.3.2019 esiteltiin alkamassa ollutta valuma-alueen kuormitustarkastelua ja kunnostussuunnittelua. Neljännessä yleisötilaisuudessa 5.11.2019  kerrottiin molemmista hankkeista eli säännöstelyn kehittämisen/kunnostuksien lisäksi esiteltiin valmistunut luonnos valuma-alueen kuormitustarkastelusta ja  valuma-alueen kunnostussuunnitelmasta . Tilaisuuksien esitykset voi pyytää Pirkanmaan ELY-keskuksesta (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi).

Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyjen vaihtoehtotarkastelu

Vaihtoehtotarkastelusta on valmistunut raportti liitteineen, jonka voi pyytää käyttöönsä Pirkanmaan ELY-keskuksesta (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi)

Suora linkki tälle sivulle on www.ymparisto.fi/saannostely/kauvatsanreitti.

Valuma-alueen kuvaus

Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) sijaitsee Länsi-Suomessa ja kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen, joka on Suomen laajimpia vesistöalueita. Kauvatsanjoki laskee Kokemäenjokeen sen keskiosassa, jossa vedenlaatu on ainoastaan välttävä. Kauvatsanjoen valuma-alueen pinta-ala on 805,33 km² ja järvisyys 8,49 %. Valuma-alueella asuu 3834 asukasta, mikä tekee siitä suhteellisen harvaan asutun, vain 4,75 as./km². Alueen suurimmat asutuskeskukset ovat Kiikoisten ja Suodenniemen taajamat.

Kauvatsanjoen valuma-alue on hyvin metsävaltaista, ja asutus kattaa alueesta alle prosentin. Maatalouden toiminnot, peltomaa ja heterogeeniset maatalousalueet, kattavat valuma-alueesta kuitenkin lähes viidenneksen, mikä tekee maataloudesta tärkeän tekijän maiseman ja vedenlaadun osalta. Merkittäviä teollisuuslaitoksia valuma-alueella ei ole. Valuma-alueen tärkeimmät vesimuodostumat ovat Sääksjärvi ja siitä Kokemäenjokeen laskeva Kauvatsanjoki sekä Kiikoisen taajaman vieressä sijaitseva Kiikoisjärvi ja Suodenniemen taajaman alapuolella sijaitseva Mouhijärvi.

Kartta Kauvatsanjoen valuma-alueesta ja sen vesistöjen ekologisesta tilasta
© SYKE, Pirkanmaan ELY-keskus

 

Järvien säännöstely

Alueen järvistä Kiikois- ja Mouhijärveä säännöstellään. Kokonaisuuteen liittyvät myös keskenään samassa korkeustasossa olevat Koura-, Kirkko- ja Koivuniemenjärvi, jotka sijaitsevat Mouhijärven pohjoispuolella.

Järvien nykyinen säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 27.4.1963 antamaan ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 21.2.2002 muuttamaan päätökseen. Säännöstelyluvan haltija on valtion edustajana nykyisin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstelyä hoitavat käytännössä paikallisten järjestely-yhtiöiden nimeämät padonhoitajat. 

Mouhijärven ja Kiikoisjärven säännöstelylupa 21.2.2002 (pdf, 0,8 Mt)

Lupaehtojen mukaisesti Kiikois- ja Mouhijärvessä säännöstelyn ylä- ja alarajat muodostuvat taulukoissa esitetyistä taitepisteistä.

Kiikoisjärven säännöstelyrajojen taitepisteet

pvm 

säännöstelyn yläraja N43 +m 

säännöstelyn alaraja N43 +m 

01.01. 

59,60 

59,20 

01.03. 

59,60 

59,20 

01.04. 

59,20 

15.04. 

58,60 

01.05. 

59,20 

58,60 

15.05. 

59,30 

01.06. 

59,60 

59,20 

01.08. 

59,60 

01.09. 

59,50 

01.10. 

59,50 

10.11. 

59,60 

31.12. 

59,60 

59,20 

Mouhijärven säännöstelyrajojen taitepisteet

pvm 

säännöstelyn yläraja N43 +m 

säännöstelyn alaraja N43 +m 

01.01. 

64,90 

64,45 

01.02. 

64,45 

01.03. 

64,90 

01.04. 

64,45 

63,70 

20.04. 

64,45 

63,70 

15.05. 

64,90 

10.06. 

64,45 

01.08. 

64,90 

01.09. 

64,80 

01.10. 

64,80 

01.11. 

64,90 

31.12. 

64,90 

64,45 

Kiikois- ja Mouhijärveltä on vedenkorkeushavaintoja vuodesta 1970 alkaen. Kourajärvellä ei ole tehty vedenkorkeushavaintoja. Järvellä on vedenkorkeusasteikko, mutta havaintoja ei ole käytettävissä. Kourajärven vedenkorkeus on kevätkuoppaa lukuun ottamatta normaalisti noin 10 cm Mouhijärven vedenkorkeutta ylempänä. 

Järvistä ei oteta keskitetysti talousvettä ja alueella ei ole myöskään vesivoimalaitoksia. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vesistöjen virkistyskäyttö on vilkasta.

Säännöstelyselvitys

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus käynnisti v. 2018 Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellisen kehittämistyön Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyjen vaihtoehtotarkastelulla. Työssä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia järvien vedenkorkeuksiin ja tuleviin virtaamiin sekä tarkastellaan nykyisten säännöstelylupien toimivuutta tulevaisuudessa. Vesistöjen käyttäjät ja asukkaat ovat työssä keskiössä. Vuonna 2018 asukkailta tiedusteltiin heidän näkemyksiä mm. järvien vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja virkistyskäytöstä yleisötilaisuudessa Kiikoisten Toukolan koululla ja erillisellä kyselyllä.

Työssä selvitettiin erilaisia vaihtoehtoja nykyiselle säännöstelylle, kuten säännöstelyluvan muuttamista, nykyisten säännöstelyrakenteiden toimivuutta ja niiden mahdollista korvaamista esim. pohjapatoratkaisuilla. Raportti tuloksista valmistui vuonna 2019. Työ jatkui kalatieselvityksellä, joka valmistui vuoden 2020 lopussa. Hakemus säännöstelyluvan muuttamiseksi ja kalateiden rakentamiseksi on tarkoitus jättää aluehallintoviraston (AVI) ratkaistavaksi viimeistään vuoden 2022 loppuun menneessä. AVIn käsittely kestää yleensä noin 1-1,5 vuotta.

Keskeisenä syynä selvityksen käynnistämiselle on nähtävissä oleva ilmastonmuutos ja tarve tarkastella säännöstelyn käytänteitä. Pirkanmaan ELY-keskus järvien säännöstelylupien haltijana on tehnyt Kiikoisjärvelle ja Mouhijärvelle muutamina keväinä poikkeuslupahakemuksia aluehallintovirastoon, joissa on pyydetty lupaa poiketa säännöstelyluvasta. Kun talvet ovat olleet vähälumisia ja vesistöön valuvien sulamisvesien määrä on ollut pieni, luvan edellyttämää "kevätkuoppaa" ei ole ollut tarpeen tehdä. Kevätkuopalla varaudutaan laskemaan järvien vedenpinnat riittävän alas, jossa lumien sulamisvedet mahtuvat järviin aiheuttamatta tulvia. Myös aluehallintovirasto on useampiin poikkeuslupahakemuksiin perustuen edellyttänyt luvanhaltijaa hakemaan säännöstelylupaan pysyvää muutosta.

Lisätietoja

Pirkanmaan ELY-keskus

  • Sami Moilanen, vesitalousasiantuntija, sami.moilanen@ely-keskus.fi
  • Diar Isid, johtava vesitalousasiantuntija, diar.isid@ely-keskus.fi
Julkaistu 17.7.2018 klo 12.46, päivitetty 6.5.2021 klo 8.15

Julkaisija: