Hyppää sisältöön

Kalajoen vesistön säännöstely ja muut vesitaloushankkeet

Kalajoen yläosassa on kahdeksan säännösteltyä järveä ja kaksi vesivoimalaitosta. Myös keskiosan Pidisjärvi on säännöstelty. Huomattavin säännöstelty järvi on Hinkuanjoen painanteeseen rakennettu Hautaperän tekojärvi. Hautaperän säännöstelytilavuus, 48 milj.m3, on noin puolet koko vesistön säännöstelytilavuudesta. Merkittävimmät säännöstellyt luonnonjärvet ovat Reisjärvi ja Vuohtojärvi.

Vesistöalueen muut huomattavimmat rakentamishankkeet ovat Alavieskan tulvasuojelu, Evijärven kuivatus, Malisjoen ja Vääräjoen perkaukset, Kalajan järviniityn kuivatus ja Kalajoen keskiosan järjestely. Kalajoen tulvasuojelu- ja vesistöhankkeilla on suojeltu kymmeniä asuinrakennuksia ja tuhansia hehtaareja peltoa.

Tulvasuojelun lisäksi hankkeet on toteutettu muun muassa vesivoiman tuotannon, virkistyskäytön ja vesien suojelun tavoitteita varten. Kalajoen alivirtaamaa on pystytty lisäämään säännöstelyn avulla. Alavieskan ja Ylivieskan välinen alue on nimetty valtakunnalliseksi tulvariskialueeksi. Virtaamia ja vedenkorkeuksia on vähin erin palautettu luonnonmukaisemmaksi tulvasuojelua heikentämättä.

Voimatalous

Paikalliset voimayhtiöt rakensivat neljä voimalaitosta, joista Hinkua ja Oksava yläjuoksulle sekä Padinki ja Hamari keskijuoksulle. Laitosten yhteinen putouskorkeus on 40 m, teho 12 MW ja vuosienergia 30 GWh. Suurin laitos on Hautaperän altaan yhteyteen rakennettu Hinkuan voimalaitos, jonka putouskorkeus on 19 m, teho 6,3 MW ja vuosienergia 9,7 GWh. Laitosten luvat sallivat lyhytaikaissäännöstelyn, ja joen virtaama vaihtelee vuorokauden sisällä varsinkin yläosan laitosten läheisyydessä. Virtaaman vaihtelu tasoittuu kauemmas laitoksesta tultaessa.

Virkistyskäyttö ja vesiensuojelu

Vesistöhankkeiden yhteydessä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut tekojärvet ovat muodostuneet merkittäviksi virkistyskäyttökohteiksi ja niiden rannoille on rakennettu kymmeniä vapaa-ajan asuntoja. Myös virkistyskalastus ja vesilinnustus ovat suosittuja. Eri osapuolten yhteistyönä on toteutettu rantojen ja vesialueen kunnostuksia sekä rakennettu yleisiä virkistysalueita. Vesimaisemaa ja asumisviihtyvyyttä on parannettu rantojen raivauksilla ja pohjapatojen rakentamisella.

Vedenlaatu- ja luonnonsuojeluarvojen merkitys on sittemmin korostunut vesistötaloushankkeita toteutettaessa ja muutettaessa. Säännöstelykäytäntöjä on muutettu vesien ekologisen ja kemiallisen tilan parantamiseksi. Vesien tilan parantuminen parantaa suoraan myös vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Mittavaa vesirakentamista

Hankkeiden yhteydessä on rakennettu maapatoja ja penkereitä yli 100 km, altaiden täyttökanavia 23 km, säännöstelypatoja 13 kpl, pumppaamoita 30 kpl ja pohjapatoja 20 kpl. Jokiuoma on perattu lähes kauttaaltaan. Kalajoen nahkiaiskannan elinolojen parantamiseksi ja rapukannan elvyttämiseksi ala- ja keskijuoksun koskipaikat on kunnostettu ja entisöity. Kalajoen jokiuoman morfologia on muutettu vesitaloushankkeilla alaosaa lukuun ottamatta perusteellisesti. Rakenteelliset muutokset ovat luonteeltaan pysyviä ja suurempi rakenteellinen ennallistamien vaatisi säännöstely- tai kuivatushankkeiden lopettamista.

Julkaistu 18.2.2014 klo 14.40, päivitetty 5.11.2019 klo 8.28