Kuvia padoista

Patotyypit

  • Vesistöpadoilla padotetaan vettä tulvasuojelun, vesivoimatuotannon, vedenhankinnan, kalanviljelyn ja virkistyskäytön tarpeisiin.
  • Tulvapenkereet on tehty estämään tulvan leviäminen esimerkiksi asuinalueille.
  • Säännöstelypadoilla ohjataan vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia.
  • Pohjapatoja rakennetaan lähinnä jokiin ja järvien luusuoihin turvaamaan vesimaisema myös kuivina kausina.
  • Jätepadoilla padotetaan terveydelle tai ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita, joita syntyy eri teollisuuden aloilla.
  • Kaivospadot ovat maanpäällisiä kaivostoimintaan liittyviä patoja ja ne voivat olla tyypiltään jäte- tai vesistöpatoja.

Ihminen on rakentanut patoja jo ainakin noin 5000 vuotta sitten. Uusien vesistöpatojen rakentaminen on meillä pääosin historiaa. Toiminta painottuu käyttöön, kunnossapitoon ja peruskorjaukseen, joissa riskinhallinnan merkitys korostuu. Kuva: Pekka Vuola.

 

 

Luontokin on tehnyt patoja. Kuvassa on Haukilan kannas Kainuussa Kuivasjärven ja Iso-Kaivoksen välissä. Vesipintojen korkeusero harjun eri puolilla on noin 5 metriä, ja kohde on luokiteltu padoksi mahdollisen murtuman aiheuttaman vahingonvaaran perusteella. Merkittävin luonnon muovaaman maapadon murtuma lienee tapahtunut Suomessa silloin, kun Päijänteen vesi mursi Heinolan harjun, joka on osa Salpausselkää. Murtuma tapahtui vajaa 7000 vuotta sitten, ja sen seurauksena Päijänteen vesipinta laski, Kymijoki syntyi, ja järven vesi lakkasi virtaamasta luoteeseen Pohjanlahteen. Kuva: Pekka Vuola.

 

 

Pääkaupunkiseudullakin on iso pato. Silvolan tekoallas on osa alueen raakavedenhankintajärjestelmää. Allas toimii Päijänne-tunnelin alapäässä olevana varavedenottamona eli varastoaltaana. Padon omistaa Helsingin Vesi. Pato on otettu käyttöön vuonna 1962. Kuva: Taina Holappa.

 

 

 

 

Pitkämön allas on rakennettu Kyrönjoen vesistöön moninaiskäyttöä varten. Altaan tulovirtaamaa säännöstellään kuvassa olevalla Jalasjokeen rakennetulla säännöstelypadolla, jossa on segmenttiluukku. Padon omistaa valtio; haltija on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Järjestelmän käyttöönottovuosi on 1970. Kuva Pekka Vuola.

 

 

 

Kivi- ja Levalammen allas on tehty Närpiönjoen vesistöön moninaiskäyttöä varten. Altaalla turvataan Kaskisissa olevien tehtaiden raakavedensaanti kuivana vuodenaikana. Maapadot omistaa valtio; haltija on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Allas on otettu käyttöön vuonna 1977. Kuva Pekka Vuola.

 

 

 

Kuvassa on Leppikosken voimalaitos. Se sijaitsee Kiantajärvestä Oulujärveen laskevassa Emäjoessa; vesistön osa tunnetaan nimellä Hyrynsalmen reitti. Vesi virtaa normaalisti voimalaitoksen läpi vesitietä pitkin ja pyörittää turpiinia. Se pyörittää akselin välityksellä generaattoria, jossa sähkö syntyy. Itse voimalaitos on punatiilinen rakennus. Vasemmalla on puutavaran uitossa tarvittu nipunsiirtolaite. Voimalaitoksen toisessa päässä on tulvajuoksutusluukku. Sitä tarvitaan tulvan aikana, jolloin kaikki vesi ei mahdu virtaamaan voimalaitoksen läpi. Voimalaitoskokonaisuuden molemmin puolin näkyy maapatoa, jonka päällä on maantie. Voimalaitoksen omistaa Fortum Oyj. Käyttöönottovuosi on 1962. Kuva Pekka Vuola.

 

Pohjapadolla säännöstellään padon yläpuolella olevan vesipinnan korkeutta niin, että vesi ei laske liian alas kuivana vuodenaikana.  Kuvassa on Malkakosken pato Kyrönjoessa. Alueeseen liittyvät myös uimaranta, kalaporras, kalastuspaikkoja, lintutorni sekä runsaasti viherrakentamista. Kohdetta rakennettiin vuosina 1997-2003. Vesipintaa vakaana pitävä vaikutus ulottuu 40 kilometriä ylävirtaan. Vesi virtaa normaalisti kalliosaaren vasemmalta puolelta ja tulvalla myös kalliosaaren oikealla puolella olevan ylisyöksypadon yli. Padot eivät nosta joen vesipintaa tulvalla, koska jokea on levennetty niiden kohdalla. Kuva Veikko Saarijärvi.

 

Pohjapadolla saadaan aikaan kaunis vesimaisema, ja vesipinta pysyy vakaana padon yläpuolella; vesi hapettuu padon yli virratessaan, jolloin veden laatu paranee. Parhaimmillaan pato ei oikeastaan edes näytä padolta kuten tässä kuvassa, joka on otettu Lapuanjokeen tehdystä Koveron pohjapadosta. Kuva Veikko Saarijärvi.

Julkaistu 3.7.2013 klo 14.35, päivitetty 9.8.2016 klo 15.28
Julkaisija: