Peruskuivatus

Maankuivatus jaetaan yleisesti peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen. Peruskuivatuksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi suoritettavaa valtaojien kaivua ja perkausta, pienehköjä pengerryksiä sekä purojen vedenjohtokyvyn parantamista. Peruskuivatuksella luodaan edellytykset paikalliskuivatukselle, johon luetaan mm. piiri-, sarka- ja salaojitus.

Peruskuivatuksen merkitys

Ojasto_seinajoki_vaasa
 

Suomen viljelyssä oleva peltopinta-ala on ainakin kertaalleen peruskuivatettu. Maahan on perustettu kymmeniä tuhansia ojitusyhteisöjä sekä sopimusojitushankkeita käyttämään ja kunnossapitämään ojia. Pääosa pelloista on ojitettu jo ennen 1970-lukua, joten odotettavissa on todennäköisesti ojituksen peruskorjauskausi. Ojitukset ovat paikoin päässeet rappeutumaan niin, että uomat on perattava kokonaan uudestaan. Peltojen viljelykunnon ylläpitämiseksi on sekä paikallis- että peruskuivatuksen oltava kunnossa ja alueen valtaojien vedenjohtokyvyn sekä syvyyden tulee olla riittäviä, jotta salaojitus toimisi asianmukaisella tavalla.

 

Ojitushankkeet

Peruskuivatustoimenpiteinä valtaojia lähinnä kunnossapidetään tai peruskorjataan ja kokonaan uusia ojituksia toteutetaan nykyään vain harvoin. Vesilain mukaan hyödynsaajien tai ojitusyhteisön on huolehdittava ojan kunnossapidosta.

Ojarumpu
 

Ojitusyhteisön kunnossapidoksi luetaan laajuudeltaan suppeat ja vanhan ojitustoimituksessa vahvistetun suunnitelman mukaiset toimet. Kunnossapidon yhteydessä voidaan tehdä vähäisiä muutoksia ojitusyhteisön päätöksellä. Näitä voivat olla tasausviivan alentaminen 0,1…0,3 metrillä riittävän kuivatuksen turvaamiseksi painuvilla mailla tai uoman vähäinen leventäminen samoin kuin erilaiset uoman vahvistukset. Myös ojan putkitus, sekä ojan paikan siirto tai uoman leventäminen laskeutusaltaaksi voidaan käsitellä vähäisinä muutoksina. Ojitussuunnitelmasta voidaan työn aikana vähäisesti poiketa, kunhan muutokset eivät merkittävästi vaikuta ojituksen kustannuksiin, hyötyyn tai ympäristöarvoihin.

Ojitusyhteisön peruskorjaushanke ja uusi suunnitelma

Kunnossapitohanke muuttuu peruskorjaushankkeeksi silloin, kun vanha peruskuivatussuunnitelma uusitaan kokonaan tai merkittäviltä osin. Näitä muutoksia ovat mm. ojan pohjan, eli tasausviivan syventäminen yli 30 cm maan painumisen takia. Ojitusyhteisön toimitsijat voivat halutessaan olla yhteydessä paikallisen ELY-keskuksen peruskuivatus- ja rahoitusasiantuntijoihin uuden suunnitelman tilaamisen tarpeellisuudesta sekä avustuksen hakemisesta hankkeelle. Uusi suunnitelma vahvistetaan ojitustoimituksessa. Lue lisää:

Ojitusyhteisöllä on velvollisuus pitää uoma ojitustoimituksessa vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Kunnossapidosta ei tarvitse tehdä ojitusilmoitusta. Jos ojan kunnossapidosta voi aiheutua ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista tai vesilain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, edellyttää se aluehallintoviranomaisen lupaa kuten ojituskin. Jos kunnossapitotarpeessa olevien uomien katsotaan kokonaisuutena tarkasteltuna muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi, niin silloin kunnossapitoa tulee käsitellä kuten ojitusta. Paikallinen ELY-keskus neuvoo ojitushankkeissa ja tekee tarvittaessa luvantarveharkinnan.

Ojitusyhteisön toimitsijoille on valmistunut opas, jossa käsitellään kunnossapitoperkauksia, jotka toteutetaan vanhan suunnitelman mukaan sekä peruskorjaushankkeita, jotka toteutetaan ojitustoimituksessa vahvistetun suunnitelman mukaan. Lue lisää:

Sopimusojitus

Ojituksesta hyötyä saavat maanomistajat voivat tehdä sopimuksen yhteisestä ojituksesta, jos kukaan ei vaadi suunnitelman vahvistamista ojitustoimituksessa eivätkä vesilain säädökset sitä muutoin edellytä. Ojittamisesta tulee tehdä ojitusilmoitus paikalliseen ELY-keskukseen. Lue lisää:

Sopimusojituksen toimeenpanemiseksi voidaan hakea valtion rahoitustukea. Rahoittaja voi asettaa tuen myöntämisen ehdoksi sopimusojituksen suunnitelman vahvistamisen ojitustoimituksessa, vaikka ojitustoimitus ei olisi vesilain perusteella välttämätön. Lue lisää:

Suunnittelu

Peruskuivatuksen suunnitteluohjeet löytyvät oppaasta Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu. Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2005 työryhmän laatimaan tämän oppaan ja ensimmäinen versio siitä valmistui vuonna 2007. Päivitetty versio valmistuu vuoden 2015 aikana ja oppaassa käsitellään laajasti ja perusteellisesti vesitalouden hallintaa. Aikaisemmin maankuivatuksesta on tehty laajat suunnitteluohjeet Suomen ympäristökeskuksen edeltäjässä Vesihallituksessa vuonna 1986.

Oppaan ensimmäinen osa käsittelee maankuivatuksen suunnittelua. Siinä on otettu huomioon ympäristöarvojen säilyttämis- ja parantamistavoitteet sisällyttämällä suunnitteluohjeisiin ns. luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Toisessa osassa käsitellään kastelun suunnittelua. Peruskuivatussuunnitelmia tekevät nykyään mm. peruskuivatussuunnitteluun erikoistuneet yritykset.

 

 

Julkaistu 4.6.2015 klo 15.17, päivitetty 21.9.2015 klo 11.32
Aihealue:
Julkaisija: