Luonnonmukaiset eroosiosuojaukset

Luonnonmateriaaleista, kuten puu- ja kiviaineksesta, tehtävät eroosiosuojaukset lisäävät uoman monimuotoisuutta, elävöittävät maisemaa ja sitovat pelloilta huuhtoutuvaa kiintoainetta ja ravinteita. Käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa virranohjaimet, kivi- ja moreenisuojaukset sekä maaperää sitovan kasvillisuuden tai kasvillisuuslaikkujen istutus tai kylvö. Myös geotektstiilejä voidaan hyödyntää. Suurehkoissa uomissa voidaan käyttää pajusta tehtyjä eroosiosuojauksia.

 

Kasvillisuus eroosiosuojana

Eroosiosuojaus2
Puroon voidaan lisätä kiviä, kasvillisuutta ja suisteita suojaamaan uomaa eroosiolta. © Kuva: Pinja Kasvio

Rantavyöhykkeen kasvillisuustyypin valinnalla on vaikutus eroosion määrään ja laatuun. Ruohovartiset kasvit ehkäisevät hyvin pintavalunnan ja tulvien aiheuttamaa eroosiota. Puuvartiset kasvit, jotka juurtuvat syvemmälle, ovat parempia vakauttamaan jyrkkiä rinteitä ja estävät niiden liukusortumia.

Puuvartisista kasveista tervaleppä (Alnus glutinosa) ja koivut (Betula spp.) ovat hyviä eroosiosuojaukseen. Paju on kosteiden maastojen pioneerilaji, joka kasvaa ja leviää nopeasti, ja soveltuu siksi hyvin eroosiotorjuntaan. Muita soveltuvia lajeja ovat jokipaju (Salix triandra) sekä punapaju (Salix purpurea). Myös havupuut soveltuvat hyvin, sillä niiden latvustolla on ympärivuotinen vaikutus sadeveden ohjaamisessa, toisin kuin lehtipuilla.

Pistokkaat ovat suojattavaan rinteeseen istutettavia kasvien kuten pajun oksia. Pistokkaita tulisi istuttaa 1-1,5 metrin välein. Ruohovartista kasvillisuutta tulisi kylvää pistokkaiden sekaan eroosiosuojaksi ja edistämään lajien monimuotoisuutta.

Laikutuksessa rantaliuskaa suojataan eroosiolta siirtämällä rannalle kasvillisuuspaakkuja rannan luontaisilta osuuksilta. Riittävä siirrettävä kasvillisuuden määrä on 4 m²/a. Laikutuksen etuna on, että eroosiosuojellulle rannan osuudelle leviää automaattisesti alueen luontainen kasvillisuus.

 

Geotekstiilit

Geotekstiilit ovat luonnonkuituihin perustuvia verkkomaisia kankaita, joita käytetään esimerkiksi ehkäisemään rinne-eroosiota. Yleisiä geotekstiilien luonnollisia raaka-aineita ovat juutti, palmun lehdet, kookoskuitu ja oljet. Luonnonkuiduista valmistetut geotekstiilit hajoavat maastoon noin 2-5 vuodessa, jolloin kasvillisuus rantatörmällä on pysyvää.

 

Pajumatot

Eroosiosuojaus
Pajumatto soveltuu hyvin eroosioalueille © Kuva: Lasse Järvenpää

Pajumattojen asentaminen eroosion vaivaamiin kohteisiin on osoittautunut vaivattomaksi ja nopeaksi  toimenpiteeksi. Mattojen siirtäminen paikasta toiseen on helppoa ja mattorullien käsitteleminen jyrkissäkin  rinteissä onnistuu helposti. Asennus tehdään käsityönä.

Kuivumisriskin vähentämiseksi ja kasvuun lähdön helpottamiseksi maton materiaali tulee kerätä kasvukauden ulkopuolella esimerkiksi ennen lehtien puhkeamista ja myös asentamisen ajankohta on oltava lehdettömänä  aikana. Maton tyvi on pyrittävä kaivamaan suojattavan törmän juuressa riittävän syvälle, jotta ainakin osa matosta pysyy kontaktissa kosteaan maahan.

Julkaistu 18.12.2014 klo 14.48, päivitetty 31.12.2015 klo 15.40