Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja hankkeet

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteidenjalasjarvi_pengerrysta_vahvistetaan20042013.jpg kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi perinteisiä tulvapenkereitä tai ei-rakenteellisia toimenpiteitä kuten tulvariskistä tiedottaminen alueen asukkaille. Toimenpiteet voivat kattaa koko vesistöalueen tai vain yksittäisen kohteen ja niissä voidaan keskittyä esimerkiksi tulvariskien vähentämiseen, valmiustoimiin ja toimintaan tulvatilanteessa.

Tulvariskien vähentäminen

Tulvariskien vähentämisellä tarkoitetaan sellaisia ennakkoon toteuttavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää mahdollisia tulvavahinkoja, alueen vahinkopotentiaalia sekä estää tulvariskin kasvua. Tulvariskien syntymistä voidaan ennaltaehkäistä erityi­sesti maankäytön suunnittelun avulla: huomioimalla tulvariskialueet rakennuspaikan valinnassa ja pienen­tämällä myös tulvariskialueella tapahtuvan rakentamisen herkkyyttä tulvan aiheuttamille vahingoille. Keinoina tähän ovat esimerkiksi kaavoitus, rakentamismääräykset sekä suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista.

Muiksi tulvariskiä ennaltaehkäiseviksi toimenpiteiksi voidaan lukea myös tulvien todennäköisyyksien ja vahinkojen arviointi sekä tulvavaara- ja tulvariskikartoitukset. Tärkeä ennaltaehkäisykeino on myös alueen asukkaiden tulvatietoisuuden lisääminen ja siihen tähtäävät toimet kuten esimerkiksi ohjeet tulvaan varautumisesta.

Tulvien ehkäisyllä tarkoitetaan rakenteita ja toimenpiteitä, joilla vesistötulvan syntyminen estetään tai tulvaa pienennetään, mukaan lukien tulvavesien pidättäminen vesistöalueella ja vesistön säännöstelyä ja juoksutusta varten tehtävien rakenteiden kuten patojen ja tekojärvien rakentaminen ja käyttö.

Tulvasuojelu

Tulvasuojelulla tarkoitetaan sellaisten pysyvien rakenteiden suunnittelua ja rakentamista, joiden tarkoituksena on estää tai vähentää tulvista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Pääasiallisia keinoja ovat perinteisesti olleet jokien ja purojen perkaukset, rantojen pengerrykset ja vesistöjen säännöstelytoimenpiteet.

Tulvasuojelussa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota vesistökunnostukseen, maisemanhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistökuormituksen vähentämiseen. Pyrkimyksenä on noudattaa luonnonmukaisen tulvasuojelun periaatteita. Tulvasuojeluhankkeet ovatkin nykyään moniulotteisia vesistötöitä, joiden suunnittelussa ympäristövaikutusten arviointi on keskeisessä osassa. Luonnonmukaisessa tulvasuojelussa pyritään veden pidättämiseen valuma-alueella. Tämä on mahdollista etenkin säilyttämällä vanhoja ja luomalla uusia tulva-alueita, muodostamalla erillisiä tulvauomia ja tekemällä pengerryksiä mahdollisimman kauas uomasta.

Valmiustoimet

Valmiustoimilla tarkoitetaan tulvan uhatessa suoritettavia toimenpiteitä mukaan lukien tulvaennusteet ja tulvavaroitusjärjestelmät. Myös tulvatilannetoiminnan suunnittelu ja harjoittelu kuuluvat valmiustoimiin.

Toiminta tulvatilanteessa

Toimintaan tulvatilanteessa kuuluvat tulvan aikana suoritettavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää tai vähentää tulvasta aiheutuvia vahinkoja. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteen vaatima tiedotustoiminta, vesistön säännöstely ja muu juoksutusten säätely, vesistössä suoritettavat toimenpiteet kuten hyytöpatojen muodostumisen estäminen, jääpuomien asentaminen tai jääpatojen hajottaminen sekä pelastustoiminta kuten väestön evakuointi tai kohteiden suojaaminen tilapäisin rakentein.

Aikaisemmin yleisesti käytetty käsite "tulvantorjunta" kattaa ennakolta varautumisen, sen suunnittelun sekä ennen tulvaa ja sen aikana suoritettavat toimenpiteet pois lukien tulvasuojelutoimenpiteet. Käsitteet ovat olleet osittain päällekkäisiä ja siksi jossain määrin epäselviä. Tulvariskityöryhmä (2009) ehdotti käsitteiden selkeyttämistä ja käsitteestä tulvantorjunta luopumista. Näin jako ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja tulvatilannetoiminnan välillä selkeytyi.

Jälkitoimenpiteet

Jälkitoimenpiteet ovat tulvatilanteen jälkeen tehtäviä, vahingoista toipumiseen ja varautumisen parantamiseen tähtääviä toimia. Jälkitoimenpiteillä pyritään varmistamaan, että tulvasta kärsinyt alue ja sen asukkaat toipuvat henkisistä ja fyysisistä vahingoista sekä pystyvät jatkamaan elämäänsä mahdollisimman normaalisti. Tarvittaessa myös ympäristön pilaantumisen estäminen kuuluu jälkitoimenpiteisiin. Tulvatilanteen jälkeen on myös tärkeää arvioida toiminta tulvatilanteessa ja tarvittaessa parantaa sitä tai tulviin varautumista alueella mahdollisen ennen mahdollista seuraavaa tulvaa.

 

Lisätietoja

Kehitysinsinööri Antti Parjanne, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja hankkeet - Häme

Vantaanjoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet 2016-2021

Hallintasuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä on useita onnistuttu tekemään. Jäteveden puhdistamo on uusittu, ja sekaviemäröintiä muutettu erillisviemäröinniksi tavoitteen mukaisesti. Veden pidättämisen mahdollisuuksia on selvitetty. Ennustettavuutta on kehitetty SYKE:n tekemän tuntimallin avulla. Varautumista on parannettu valmiusharjoituksella ja varautumissuunnitelmien päivityksellä. Alueelle on jaettu tietoa omakohtaisen varautumisen tärkeydestä. Ratkaiseva alimitoitettujen rumpujen muuttaminen putkisilloiksi etenee yleissuunnitelman hyväksymiseen Etelä-Suomen AVI:ssa.

Tulvariskien hallinnan toimenpiteistä ja hankkeista Hämeessä (11.10.2016)

Selvitys Hämeen alueen vesihuollon tulvariskeistä on valmistunut 2016. Selvityksen tarkoituksena oli antaa vesihuollon toimijoille ja pelastuslaitoksille tietoa, joka helpottaa varautumista tulvatilanteisiin. Hämeessä vesihuollon tulvariskejä tarkasteltiin tulva-aineistojen ja kunnista toimitettujen tietojen avulla. Tulva-aineisto on mallinnettu toteutuneist tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella.

Selvitys tulvavesien pidättämisestä Vantaan-Herajoen valuma-alueella on myös valmistunut kesällä 2016. Selvityksessä kartoitettiin alueita, jonne tulvavesiä voitaisiin pidättää. Esitetyt kohteet ovat ehdotuksia, jotka vaativat yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja tarkemmat vaikutusarviot sekä mahdolliset vesilain mukaiset luvat sen mukaan, mitä toimenpiteitä kohteessa valitaan toteutettavaksi.

Selvitys tulvavesien pidättämisestä Vantaan-Herajoen valuma-alueella (pdf, 7 119 kt)

 

 

Julkaistu 19.9.2013 klo 11.40, päivitetty 27.6.2019 klo 10.17
Julkaistu 24.6.2013 klo 16.44, päivitetty 17.4.2019 klo 11.06