Tulvariskien hallinnan indikaattorit

Tulvariskilain tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Näillä sivuilla olevien indikaattoreiden avulla pyritään seuramaan tulvariskien kehittymistä, niihin varautumista ja sopeutumista; tulvariskien hallinnan onnistumista.

Tulvien arvioidaan yleistyvän suurimmassa osassa Suomea ilmastonmuutoksen seurauksena. Sadannan ja lämpötilojen kasvun takia tulvien ajankohta ja suuruus muuttuvat. Tulvat voivat aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja esimerkiksi ihmisille, ympäristölle ja taloudelliselle toiminnalle. Haavoittuvuus on lisääntynyt, mm. rakennusten teknistyessä. Tulvariskien hallinta on edistänyt kokonaisvaltaista suunnittelua ja varautumista tulviin.

Suomessa on yli 100 aluetta, joilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa ihmisiin, rakennuksiin tai muuhun yhdyskuntaan kohdistuvia tulvavahinkoja. Näistä 22 on nimetty merkittäviksi tulvariskialueiksi. Vesistö- ja merivesitulvien ohella on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota rankkasateisiin ja niistä aiheuttuviin hulevesitulviin tiiviisti rakennetuilla alueilla. Tulviin varaudutaan alueellisilla tulvakartoilla ja tulvariskien hallintasuunnitelmilla, joissa esitetään tavoitteet sekä toimenpiteet tulvariskien hallitsemiseksi.

 

Tulevaisuuden tulvariskiarviot

Tulevaisuuden tulvariskiarvioit on laadittu kansallisesti yhtenevällä menetelmällä merkittäville tulvariskialueille vuosille 2015-2100. Arvioissa on otettu alueellisesti huomioon erilaiset ilmaston, väestön ja talouden skenaariot. Tulvariskiä ja sen muutosta on kuvattu alueen asukkaiden ja taloudellisen vahinkopotentiaalin avulla.

 

Tulvariskien kehittymisen indikaattorit


Vesistö- ja meritulvariskien indikaattorit

 

Hulevesitulvariskien indikaattorit

 

Tulvakarttoihin perustuvat tulvavahinkoarviot

Tulvakartoitetuille alueille on laskettu karkeita vahinkoarvioita perustuen tulvakarttoihin sekä valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin: rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR) ja Digiroadiin. Vahinkoarviot on esitetty asukasmäärän sekä rakennuksien lukumäärän ja käyttötarkoituksen sekä tiestön pituuden osalta interaktiivisena PowerBI-visualisointina kunkin kartoituksen/tulvariskialueen ja tulvan suuruuden (toistumisajan) osalta.

Rakennuksien tulvavaara on määritetty RHR-pisteen kohdalta poimitun korkeusmallin korkeuden perusteella. Koska tämä poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta, vahinkoja ei välttämättä aiheudu, vaikka rakennus sijaitsisikin tulvavaara-alueella. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka.

Esimerkiksi Kittilässä vertailtiin korkeusmallista poimittuja ja paikan päällä mitattuja korkeustasoja vuoden 2005 tulvan jäljiltä. Tuloksena sokkelin mitattu korkeus oli keskimäärin noin puoli metriä ylempänä kuin KM2-korkeusmallin mukainen maanpinnan korkeus rakennuksen kohdalla. Palvelussa onkin mahdollista suodattaa pois esim. matalin 0-0,5 m syvyysluokka herkkyystarkastelua varten.

 

Pelastustoimen tulviin liittyvät tehtävät 

Pelastuslaitoksille tulee vuosittain useita satoja tulvista aiheutuvia tehtäviä. Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vahingontorjuntatehtäviä, mutta sisältävät myös muita tehtävätyyppejä, kuten avunanto-, tarkastus- ja ihmisenpelastustehtäviä. Tiedot Pelastustoimen tulviin liittyvistä tehtävistä on poimittu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:sta.

Interaktiivisessa karttapalvelussa on mahdollista tarkastella tehtävien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kehittymistä eri suodattimien avulla. Tehtäviä voi suodattaa esimerkiksi vuosittain ja kuukausittain, tulvariskialueittain ja niiden merkittävyyksittäin, sekä kunnittain tai maakunnittain. Palvelun avulla voi selvittää, miten tulvatehtävien määrä on kehittynyt, ja tarkastella esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden onnistumista suhteessa tehtävien määrään alueella. Lisäksi on mahdollista tutkia jonkin tietyn tiedossa olevan tulvatapahtuman tehtävämääriä. Eri kuvaajat myös hahmottavat tehtävien jakautumisen pelastuslaitoksittain ja onnettomuustyypeittäin. 

Tehtävät on poimittu PRONTO:sta vuodesta 2011 eteenpäin, ja tulvatehtävien poiminnan virhemarginaali on arviolta noin 8-10 %.

Julkaistu 1.12.2017 klo 10.44, päivitetty 17.2.2021 klo 9.31