Tulevaisuuden tulvariskiarviot, skenaariot ja selitteet

Tällä sivulla on kuvattu lyhyesti tulevaisuuden tulvariskiarvioiden laskentamenetelmä, keskeiset aineistot ja käsitteet sekä arvioihin liittyvät epävarmuudet. Laajemmin kyseiset asiat on käsitelty raportissa Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2018).
 

Laskentamenetelmän kuvaus

Laskentamenetelmä hyödyntää tietoa toteutuneista tulvista, rakennuskannasta, väestömuutoksesta, talouskasvusta ja ilmaston sekä vesiolojen kehittymisestä. Riskien ennustamiseen on käytetty yleisesti tulvariskien hallinnassa hyväksyttyjä ja kansainvälisesti vertailukelpoisia laskentamenetelmiä. Menetelmä on kuvattu julkaisussa Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa. Menetelmän lähtötiedot ovat yleisesti saatavilla ja päivitettävissä sekä tulokset ovat toistettavissa.
 

Skenaariot

Ilmastonmuuksen vaikutuksia tulvavaaraan on mallinnettu vesistöille suurimpien vuosivaluntojen muutosten avulla (ilmasto-opas.fi). Tulokset on laskettu ELASTINEN -hankkeessa 2016 käyttäen IPCC5-raportin GCM-malleja ja RCP-skenaarioita (perusvuosi 2015). Merenpinnannoususkenaariot on laskettu 1/100a merivesitulvalle Ilmatieteen laitoksen julkaisun (Kahma ym. 2014) perusteella (perusvuosi 2011).

Sosioekonomiset skenaariot perustuvat myös IPCC:n käyttämiin SSP-skenaarioihin (Shared Socioeconomic Pathways, versio 1.1.) (IIASA 2018). Väestömuutokset on mallinnettu kehitysvaiheessa olevalla työkalulla, jota SYKE valmistelee kuntien asumisen suunnittelun tarpeisiin KASSU-hankkeessa. Talouskasvua on ennustettu vain valtakunnan tasolla SSP-skenaarioilla.

Käytetyt skenaariot ja niide nkuvaus
Käytetyt skenaariot ja niiden lyhyt kuvaus

 

Muut käytetyt tietolähteet

 

Käytetyt käsitteet
 

Alla on kuvattu tulosten tulkinnan kannalta keskeisimmät käsitteet. Katso lisäksi myös Tulvasanasto.
 

Toistuvuusaika tai tulvan todennäköisyys tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, mikä keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan esiinny säännöllisesti. Esim. tilastollisesti kerran 250 vuodessa toistuva tulva (1/250a) tarkoittaa, että tulva koetaan todennäköisesti neljä kertaa tuhannen vuoden aikana. Vuotuinen todennäköisyys tämän suuruisen tulvan esiintymiselle on 0,4 %.

Vuosivahingon odotusarvo on eri toistuvuuksien (eli erisuuruisten) tulvien yhteenlaskettujen vahinkojen keskiarvo eli laskennallinen vahinko joka arvioiden perusteella syntyy vuosittain. Se lasketaan jokaisen tulvan todennäköisyyden (1/2a - 1/1000a) vuosivahinkojen summana sovitetun vahinko-todennäköisyysfunktion pinta-alana eli määrättynä integraalina. Vuosivahingon odotusarvot on laskettu erikseen taloudellisille vahingoille sekä asukkaille.

RCP-skenaariot (Representative Concentration Pathways) ovat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennettä arviointiraporttia varten kokoamat tiettyihin olettamuksiin pohjautuvat ennusteet kasvihuonekaasujen pitoisuuksien mahdollisista kehityskuluista. Käytettyjä skenaarioita on neljä erilaista ja niiden lähtökohdaksi on otettu erilaiset mahdolliset säteilypakotteiden kehityskulut.

SSP-skenaariot (Shared Socioeconomic Pathways) Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennettä arviointiraporttia varten kokoamat sosioekonomiset skenaariot, joiden avulla pyritään tunnistamaan erilaisia haa-voittuvuuden ja sopeutumisen kehityskulkuja. Käytettyjä skenaarioita on viisi.

Merivedenkorkeus (cm N2000) kuvaa meritulvien muutosta perustuen harvinaisen 1/100a tulvan muutokseen eri mareografeilla. Alueellinen tarkennus on tehty neliökilometrin hila-arvoiksi. Muutosennuste perus-tuu keskivedenkorkeuden muutokseen, lyhytaikaisvaihtelun ei oletettu muuttuvan nykyisestä. Kaikki merivedenkorkeudet on esitetty korkeusjärjestelmässä N2000 ja maankohoaminen on otettu huomioon.

Keskiylivirtaamalla (MHQ, m3/s) tarkoitetaan vuotuisten maksimivirtaamien keskiarvoa 30 vuoden jaksolta eli ns. vuotuista tulvaa tai virtaaman vuosimaksimia. Eri toistumisajan tulvat voivat muuttua ilmastonmuutoksen vaikutuksesta eri tavalla. Yleensä muutoksen suunta on kuitenkin samanlainen eri toistumisaikojen tulvissa.

Haavoittuviksi ikäryhmiksi on määritelty alle 7-vuotiaat ja yli 74-vuotiaat. Esimerkiksi lasten ja vanhusten evakuointi tulvatilanteessa voi olla hankalampaa.

 

Epävarmuudet

Epävarmuuksia on kuvattu raportissa Suomen tulvariskit nyt ja tulevaisuudessa. Alla on esitetty keskeisimmät epävarmuudet ja mahdolliset virhelähteet.

  • Skenaarioihin liittyy suurta epävarmuutta; ennakoimattomat muutokset voivat muuttaa ennusteita, muutokset eivät välttämättä tapahdu suoraviivaisesti.
  • Skenaarion virheet ovat yleensä pienimmät 2015 laajoilla aluilla ja suurimmat 2100 pienillä alueilla.
  • Ennusteet ovat pääosin alueellisia, mutta talouskasvun ennuste on valtakunnallinen jolloin sen merkitys voi yli- tai alikorostua alueittain.
  • Avoimen ja helposti saatavilla olevaa tiedon käyttö voi vähentää alueellista ja paikallista tarkkuutta.
  • Sopeutumistoimien vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Esimerkiksi uusien rakennusten oletetaan sijoittuvan nykyisten kanssa samassa suhteessa tulvavaara-alueelle ja rakentamiskorkeuden olevan nykyisten kanssa samalla tasolla.
  • Aineettomia tai välillisiä vahinkoja ei ole otettu huomioon.
  • Nykytilanteen tulvavahinkoarvioissa voi olla virheitä mm. tulvakarttoissa ja rakennustiedoissa.
  • Tulva-alueen laajuuden tai vesisyvyyksien muutosta ei ole mallinnettu vaan lähtötietona ovat nykyisten tulvakarttojen tiedot.
  • Vesistötulvien muutosarvio perustuu alueen suurimpaan mallinnettuun vuosivaluntaan, jolloin ääritilanteiden arviot ovat epätarkkoja.
  • Toistuvuuden 1/2a (tulvan vuotuinen todennäköisyys 50 %) tai sitä yleisempien tulvien aiheuttamat vahingot on rajattu laskennassa aina tarkastelun ulkopuolelle.
  • Merenpinnan muutoksen todennäköisyydet eivät suoraan perustu käytettyihin RCP-skenaarioihin. Lisäksi harvinaisen 1/100a tulvan muutosta on mallinnettu keskimerivedenkorkeuden muutoksen perusteella.
  • Rannikkoalueiden osalta sekä vesistö- että meritulvariskin laskeminen yhteen yliarvioi riskiä.
  • Kunkin merkittävän tulvariskialueen väestömuutosta on mallinnettu kokonaisuutena.
  • Alueen rakennuskannan, ja siten niiden vahinkoarvioiden, on oletettu muuttuvan samassa suhteessa kuin väestön.
  • Monte-Carlo -simuloinnin perusteella vahingon odotusarvon kokonaisvirhe merkittävillä tulva-alueilla on arviolta +-20 % vuonna 2015, +-40 % vuonna 2030 ja yli +-60 % vuonna 2050.

 

Julkaistu 20.12.2018 klo 10.00, päivitetty 20.12.2018 klo 13.28