Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla

Pitkän aikavälin kehitys:
Tulvavaara otetaan nykyään rakentamisessa huomioon melko hyvin. Olemassa oleva rakennuskanta poistuu kuitenkin alueilta hitaasti, joten muutokset vievät aikaa.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla tulvakarttojen valmistumisesta (2013) lähtien.
Suhteessa tavoitteisiin:
Tavoitteena on vähentää tai pitää nykyisellä tasolla asukkaiden määrää tulvariskialueilla.

Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla kuvaa tulvavaarassa olevien asukkaiden määrää harvinaisella tulvalla (tilastollinen toistuvuus 1 %, 1/100a, paitsi jos merkittävyyden aiheuttaa joku muu tulvatyyppi kuin avovesitilanteen tulva, esim. jäistä aiheutuva tulva). Seurannassa huomioidaan ne asukkaat, jotka ovat suorassa tulvariskissä. Indikaattoria käytetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisen seurannassa, valtion talousarvioesityksissä luonnonvaratalouden yhtenä tunnuslukuna, sekä kestävän kehityksen asuminen ja yhdyskunnat -indikaattorikorissa. Arvot päivitetään ympäristöhallinnon tulvatietojärjestelmästä vuosittain vuoden vaihteen tienoilla.

 
Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla harvinaisella tulvalla
Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla harvinaisella tulvalla

Asukasmäärät ovat paikoitellen hiukan nousseet, johtuen mm. merkittävien tulvariskialueiden uudelleenarvioinnista vuoden 2018 lopussa, jolloin kaksi aluetta jätettiin nimeämättä sekä kolme uutta nimettiin ja parin alueen rajoja hieman muutettiin. Vuosien 2013 arviot perustuvat aikaisempiin 21 merkittävään tulvariskialueeseen, vuodesta 2018 lähtien 22 alueeseen. Lisäksi kasvaneet asukasmäärät voivat johtua tietojen perustana olevan rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen päivittämisestä.  Pieniä tarkistuksia vanhentuneisiin tietoihin on tehty joinain vuosina joillain alueilla, esim. rantojen täyttöjen takia. Tulvasuojausten valmistumisen myötä asukasmäärä on hieman laskenut joillain alueilla (esim. Helsingin Vartiokylänlahti). Vuoden 2013 pieni lukema selittyy sillä, että kaikilta merkittäviltä alueilta ei vielä tuolloin ollut tarkkoja tulvakarttoja saatavilla. Alueellisesti kasvaneet lukuarvot voivat osoittaa enemmänkin tulvakarttojen päivitysten tarpeellisuutta kuin tulvariskialueen asukasmäärän kasvua.

Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden myötä tulvariskien ja asukkaiden määrän tulvariskialueilla tulisi vähitellen vähentyä. Esimerkiksi uusia asuinrakennuksia ei enää juurikaan rakenneta tulvavaara-alueille, tai jos rakennetaan, tulvavaara otetaan huomioon muuten, esim. korottamalla tai rakentamalla alin kerros mahdollisimman vähän haavoittuvaksi. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei kuitenkaan juuri poistu näiltä alueilta, joten kehitys näkyy vasta hyvin pitkällä aikavälillä.  Lisäksi, osa toimenpiteistä on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät vaikuta indikaattorin arvoon vaikka parantavatkin tulvariskien hallintaa (esim. asukkaiden tulvatietoisuus, tarvittaessa toteutettavat tulvasuojelut ja toiminta tulvatilanteessa). Kuuden vuoden välein tapahtuva merkittävien tulvariskialueiden uudeellenarviointi ja nimeäminen voivat muuttaa indikaattorin arvoa reilustikin.

 

Huomioitavaa

Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:

  • Tulvan todennäköisyyden tai haavoittuvuuden muuttuminen, esim. tulvariskien hallinnan toimenpiteiden kautta, ts. tulva-alue muuttuu tai asukasmäärä vähentyy/lisääntyy
  • Kartoitusmenetelmien kehittyminen (esim. tarkemmat tulvakartat)
  • Paikkatietoaineistojen, kuten rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) päivitys tai tulva-alueiden korjaus (esim. korjataan virheitä RHR:ssä tai tulva-alueissa. Jälkimmäiset voivat aiheutua esim. rakentamisen aikaisista montuista)
  • Muutokset tulvakartoitetun alueen koossa/merkittävän tulvariskialueen rajauksessa (uudelleentarkastelut kuuden vuoden välein tulvariskilain mukaisesti)

 

Lähteet:

Julkaistu 1.12.2017 klo 15.27, päivitetty 28.4.2021 klo 10.47