Tulva-alueista on laadittu tulvakarttoja, joissa esitetään tulvavaara-alue tulvan eri todennäköisyyksillä. Tulvakartalta näkyy, mitkä alueet ovat tulvavaarassa erisuuruisilla tulvilla. Kartat eivät suoraan kerro, mitkä rakennukset kastuvat, koska rakennusten perustamiskorkeus- ja kellaritiedot puuttuvat järjestelmästä. On myös mahdollista, että tulvavaara-alueen ulkopuolella sijaitsevien rakennusten kellarikerros voi kastua. Asuinrakennukset tulisi sijoittaa vähintäänkin niin korkealle, että tulva nousee alueelle keskimäärin vain kerran sadassa vuodessa (harvinainen tulva, 1 % vuotuinen todennäköisyys).
Tulvakartat kattavat vain osan Suomesta. Lisäksi tulva-alueista on saatavilla mm. kokemusperäistä tulvatietoa. Näitä on koottu vesistö- ja merialueittain tulvariskien alustaviin arviointeihin. Suomeen on nimetty vuosiksi 2018-2024 ELY-keskuksien arvioiden perusteella 22 aluetta joilla tulvariski on suurin. Näistä alueista 17 sijaitsee sisämaassa vesistöjen varsilla ja viisi merenrannikolla. Lisäksi tunnistettiin muita tulvariskialueita. On syytä muistaa, että vahingollisia seurauksia aiheuttavia tulvia voi sattua myös näiden alueiden ulkopuolella.
Jos kiinteistösi sijaitsee tulvavaara-alueella tai sen läheisyydessä, on erityisen tärkeätä varautua omatoimisesti tulviin jo etukäteen.
Lisätietoja
Kehitysinsinööri Juha Aaltonen ja Antti Parjanne, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi