Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutuksia tutkitaan Jäppilän Ahvenlammella

Tiedote 27.5.2021 klo 10.00
Ultraääntä tuottava lautta vedessä.
Jäppilän Ahvenlammella pyritään torjumaan sinileväkukintojen muodostumista ultraääntä tuottavan lautan avulla. © Kristiina Vuorio

Uudessa UltraPlan-hankkeessa tutkitaan, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä. Pilottina toimii Pieksämäellä sijaitseva Jäppilän Ahvenlampi, jossa arvioidaan lisäksi menetelmän vaikutuksia kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun ensimmäistä kertaa Suomessa. Tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää tulevien kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa.

Ultraääni vaikuttaa sinilevien kaasurakkuloihin ja estää niitä muodostamasta pintakukintoja. ”Menetelmällä ei voida vaikuttaa rehevöitymisen varsinaiseen syyhyn eli ylimääräisiin ravinteisiin. Nyt kuitenkin tutkitaan, voidaanko menetelmää jatkossa hyödyntää apuna rehevöitymisen haittojen torjunnassa muiden ravinnekuormitusta vähentävien toimenpiteiden ohella”, kertoo Laura Härkönen SYKEstä.

Uutta menetelmää kokeillaan Jäppilän Ahvenlammella

Ikolan osakaskunta ja maahantuoja Pure Water Finland Oy käynnistävät ultraääntä tuottavan lautan toukokuun lopulla, ja se on toiminnassa syyskuun loppuun asti. Osakaskunnan ja maahantuojan toteuttaman kokeilun taustalla ovat edelliskesän voimakkaat sinileväkukinnat, joiden takia lammessa uiminen jouduttiin kieltämään.

Rehevöityminen ja sinileväkukinnat virkistyskäytön riesana

Runsaat haitallisten sinilevien muodostamat kukinnat rajoittavat muun muassa vesistöjen virkistyskäyttöä. Rehevöityminen, erityisesti fosfaattifosforipitoisuuden nousu on pääasiallinen syy sinileväkukintojen syntyyn. Sinilevien aiheuttamia haittoja on pyritty vähentämään useimmiten esimerkiksi pyytämällä vähempiarvoisia kaloja tai lisäämällä alusveden happipitoisuutta.

Ultraäänitorjunnan vaikutuksia vesiekosysteemiin ei vielä tunneta

Ultraäänimenetelmä on uusi Suomessa, eikä sen vaikutuksista luonnonvesissä ole juurikaan tutkimustietoa. Nyt käynnistyvä tutkimushanke selvittää Ahvenlammen kokeilun aikana ultraäänen kykyä torjua sinileväkukintoja ja seuraa intensiivisesti menetelmän vaikutuksia kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin sekä vedenlaatuun.

”Laboratoriotutkimuksissa joillakin ultraäänitaajuuksilla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia sinilevien lisäksi myös muuhun kasviplanktoniin sekä eläinplanktoniin”, kertoo erikoistutkija Kristiina Vuorio SYKEstä. Kasviplankton on vesistöissä merkittävä osa ravintoverkon perustaa. Kasviplanktonia laiduntava eläinplankton säätelee kasviplanktonin määrää ja on lisäksi tärkeä kalojen ravintokohde.

”Muutokset planktoneliöyhteisöissä voisivat heijastua ravintoverkon rakenteeseen ja vaikuttaa koko vesiekosysteemin toimintaan”, Laura Härkönen painottaa. Maahantuojan mukaan Ahvenlammella kokeiltavalla laitteella ei kuitenkaan pitäisi olla haitallisia ympäristövaikutuksia, sillä sen lähettämiä ultraäänitaajuuksia on rajoitettu.

UltraPlan-hanke: Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutukset planktonyhteisöön

Maa- ja vesitekniikan tuki ry. rahoittaa SYKEn tutkimushanketta, joka päättyy huhtikuussa 2022. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Etelä-Savon ELY-keskus, Keski-Savon ympäristötoimi, sekä Ikolan osakaskunta. Yhteistyötahot arvioivat menetelmän vaikutuksia Ahvenlammen kalastoon ja pohjaeläinyhteisöön. Lisäksi yhteistyötä tehdään Sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupaviraston (Valvira) ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa.

Lisätietoja

Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi

Vesistöasiantuntija Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 233, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Hankesivu: Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutukset planktonyhteisöön (UltraPlan-hanke)

Kuvia median käyttöön