Sedimenttien kunnostuskäytäntöjä yhtenäistettävä

Uutinen 13.7.2022 klo 9.39
Vesikasvillisuutta
© Jani Häkkinen

Suomen ympäristökeskuksen tuore raportti suosittelee kansallisen ohjeistuksen laadintaa käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Lisäksi uuden ohjeistuksen tulee kehittää kunnostustoimien kohdentamista vesiympäristön tilaa merkittävästi heikentäville alueille.

Sedimentit ovat osa vesiympäristöä ja niillä on vaikutuksia laajalle kirjolle vesilajeja. Lisäksi sedimentit ovat edellytys tärkeille ekosysteemipalveluille, kuten kalastukselle ja virkistysarvoille. Sedimenttiä voidaan pitää myös vesistön muistina, sillä niistä voidaan tunnistaa menneiden vuosikymmenien vesistöä kuormittaneet päästölähteet ja muutokset vedenlaadussa.

Sedimentit voivat toimia haitallisten aineiden lähteenä. Haitalliset aineet saattavat varastoitua sedimentteihin, jolloin niiden pitoisuudet sedimentissä voivat olla huomattavasti korkeampia kuin sen yllä olevassa vesipatsaassa. Korkeat pitoisuudet voivat vaikuttaa negatiivisesti eliöihin ja ekosysteemeihin sekä aiheuttaa myös riskin ihmisen terveydelle. Mikäli sedimentit häiriintyvät esimerkiksi rantarakentamisen tai laivaliikenteen vuoksi, voivat haitalliset aineet vapautua takaisin vesifaasiin.

Kansallinen ohjeistus puutteellista

Suomesta puuttuu ohjeistus sedimenttien pilaantuneisuuden, ympäristö- ja terveysriskien sekä kunnostustarpeen arviointiin. Myös lainsäädäntöä tulisi kehittää.

”Suomessa tulisi kehittää riskinarviointimenetelmiä ja ohjeistusta, jotta kyettäisiin luotettavasti ja yhdenmukaisesti arvioimaan sedimenttien tilaa sekä niiden puhdistustarpeita ja -tavoitteita”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jani Häkkinen. ”Arvioinnissa tulisi huomioida paikallisten olosuhteiden ohella ekosysteemi kokonaisuutena, sillä sedimentit vaikuttavat myös pintavesien laatuun ja eliöihin”, lisää Häkkinen.

Maiden käytännöt poikkeavat toisistaan

Suositus kansallisen ohjeistuksen kehittämisestä syntyi Suomen ympäristökeskuksen selvityksen pohjalta. Selvityksessä arvioitiin sedimenttien kunnostuksen ohjeita ja käytäntöjä ja vertailtiin eri valtioiden käytäntöjä sedimenttien pilaantumisen arvioimiseksi.

Selvityksessä kävi ilmi, että kansainväliset käytännöt sedimenttien pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnissa ovat kirjavia ja sedimenttien pilaantuneisuutta arvioidaan eri valtioissa vaihtelevasti ja erilaisin perustein. Usein arvioiden pohjana ovat ympäristönlaatunormit tai sedimentille laaditut haitta-ainekohtaiset ohje-, kynnys- tai raja-arvot. Näiden arvojen merkitys vaihtelee maakohtaisesti. Arvoja voidaan käyttää kriteereinä pilaantuneisuutta arvioitaessa, kunnostustoimista päätettäessä tai ne voivat toimia laukaisijana lisätutkimuksille kokonaisvaltaisemmassa riskinarvioinnissa.

Suomen ympäristökeskuksen tekemä selvitys tuotettiin osana ympäristöministeriön rahoittamaa SEDI-ARVI-hanketta.

Lue raportti

Sedimenttien pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arviointi ja sääntely – Kansainvälisiä käytäntöjä

Lisätietoja

  • Tutkija Jani Häkkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 793, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Johtava asiantuntija Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 295 251 530, etunimi.sukunimi@syke.fi