Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Pohjavedet

Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Suomessa on noin 350 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Määrä on noussut noin sadalla alueella edelliseen pohjavesi tila-arvioon (2009) verrattuna. 

  Pohjavesien tila Suomessa 2013
  Pohjavesien tila ja riskialueet 2013. 
Kuva isompana (jpg, 2 Mt)

Tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Noin 98 riskipohjavesialuetta on tilaltaan huonoja. Aiempaan verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on kasvanut 16:lla.

Riskialueiden ja huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrän lisääntymistä selittää osittain selvityksistä ja tutkimuksista saadut lisätiedot.

Suomessa on lisäksi yli 150 ns. selvityskohdetta eli sellaista pohjavesialuetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on paljon ihmistoimintaa.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Joillakin alueilla on jouduttu sulkemaan vedenottamoita ja tehostamaan käsittelyä raakavedessä olevien pitoisuuksien vuoksi.  Raakavedessä todetuilla haitallisten aineiden pitoisuuksilla ei ole ollut vaikutusta vesihuoltolaitosten jakaman talousveden laatuun.

Pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, aiemmin käytetyt torjunta-aineet, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Varsinais-Suomi ja Satakunta

Varsinais-Suomen ELY-keskus on päivittänyt pohjavesien tilan luokittelun kolmannen vesienhoitokauden 2022 - 2027 toimenpiteiden suunnittelua varten. Luokittelu on osa koko EU:n kattavaa vesienhoidon suunnitteluprosessia. Lounais-Suomessa on 256 kpl 1- ja 2- luokan pohjavesialuetta, joista riskialueeksi on nimetty 46 aluetta. Riskialueiden määrä on kasvanut edelliseen tila-arvioon (2013) verrattuna kolmella alueella. Lisäksi Lounais-Suomessa on yhä 16 pohjavesialuetta, joiden vedenlaadusta ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on pohjaveden tilaa uhkaavaa toimintaa .

Soranotto_pohjavesi_556px_MariaMakinen.jpg
Kuva: Maria Mäkinen

Pohjavesien seurannan myötä on saatu lisää tietoa luokittelun pohjaksi. Pohjavesialue on nimetty riskialueeksi silloin, kun vedessä on todettu ihmistoiminnasta peräisin olevia haitallisia aineita, joiden pitoisuus voi kasvaa ja vaarantaa pohjaveden tilaa ilman suojelutoimia. Pohjavesialue on voitu nimetä riskialueeksi myös vedenoton tai muun pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavan toiminnan perusteella. Riskialueeksi luokittelun syynä on pääasiassa ollut liukkauden torjunnasta johtuva korkea kloridipitoisuus tai pohjavedestä löytyneet torjunta-aineet. Pohjavedestä on löytynyt lisäksi öljyhiilivetyjä, korkeita nitraattipitoisuuksia, raskasmetalleja ja liuotinaineita. Osalla alueista pohjavesi on pilaantunut useamman toiminnan takia.

Suuri osa riskialueista on vedenhankintakäytössä. Mikäli haitta-aineita on vedenottamolla havaittu talousveden laatuvaatimukset ylittäviä pitoisuuksia, veden käsittelyä on voitu joutua lisäämään tai vedenhankinnalle on etsitty korvaava järjestely. Vesilaitokset ja terveydensuojeluviranomaiset vastaavat siitä, että kuluttajille tuleva vesi on aina talousveden laatuvaatimukset täyttävää.

Viisi pohjavesialuetta huonossa tilassa

Pohjaveden tilaa arvioidaan sekä kemiallisen että määrällisen tilan perusteella. Kokonaistila määräytyy aina huonomman mukaan. Pohjavesien tilaluokittelu perustuu vesienhoitoasetuksessa annettuihin pohjaveden ympäristönlaatunormeihin sekä arvioihin todettujen pitoisuuksien vaikutuksista ympäristöön ja vedenhankintaan.

Kaikilla Lounais-Suomen pohjavesialueilla määrällinen tila on hyvä. Sen sijaan viiden pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Huonon kemiallisen tilan syynä ovat torjunta-aineet, liuottimet, raskasmetallit ja korkeat kloridipitoisuudet. Suurimmalla osalla näistä pohjavesialueista vedenotto on jouduttu lopettamaan tai vedenkäsittelyä on lisätty, jotta pilaavan aineen pitoisuus jäisi alle talousveden raja-arvojen. Erityisesti näille alueille tullaan suunnittelemaan toimenpiteitä, jotta pohjaveden tila olisi hyvä vuonna 2027.

Julkaistu 19.12.2013 klo 14.03, päivitetty 27.8.2019 klo 16.20
Julkaistu 18.12.2018 klo 11.17, päivitetty 18.12.2018 klo 11.17