Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Pohjavedet

Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Suomessa on noin 350 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Määrä on noussut noin sadalla alueella edelliseen pohjavesi tila-arvioon (2009) verrattuna. 

  Pohjavesien tila Suomessa 2013
  Pohjavesien tila ja riskialueet 2013. 
Kuva isompana (jpg, 2 Mt)

Tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Noin 98 riskipohjavesialuetta on tilaltaan huonoja. Aiempaan verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on kasvanut 16:lla.

Riskialueiden ja huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrän lisääntymistä selittää osittain selvityksistä ja tutkimuksista saadut lisätiedot.

Suomessa on lisäksi yli 150 ns. selvityskohdetta eli sellaista pohjavesialuetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on paljon ihmistoimintaa.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Joillakin alueilla on jouduttu sulkemaan vedenottamoita ja tehostamaan käsittelyä raakavedessä olevien pitoisuuksien vuoksi.  Raakavedessä todetuilla haitallisten aineiden pitoisuuksilla ei ole ollut vaikutusta vesihuoltolaitosten jakaman talousveden laatuun.

Pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, aiemmin käytetyt torjunta-aineet, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Uusimaa

Uudellamaalla on 343 kappaletta I- ja II-luokan pohjavesialuetta. Merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Ensimmäisellä ja Toisella Salpausselällä sekä Itä-Uudenmaan pitkittäisharjuissa. Pohjavesialueille on tehty kemiallisen ja määrällisen tilan luokittelu vuonna 2013. Uusi luokittelu valmistuu vuoden 2018 aikana.  

Kemiallisen luokittelun perusteella pohjavesialueista 66 on nimetty riskialueeksi. Riskialueiksi on nimetty sellaiset pohjavesialueet, joissa on havaittu raja-arvot ylittäviä määriä haitallisia aineita tai alueella on runsaasti toimintoja, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. Riskialueiksi nimetyt pohjavesialueet sijaitsevat pääasiallisesti taajama-alueilla Ensimmäisen Salpausselän vyöhykkeellä Hangosta Hyvinkäälle. Riskialueista 21 on luokiteltu huonoon tilaan. Pohjaveden huonon kemiallisen tilan syinä ovat yleisimmin pohjavesimuodostumaan päätyneet torjunta-aineet, kloridit, liuottimet ja öljy.

Toistaiseksi hyvässä tilassa olevat pohjavesialueet ovat vaarassa pilaantua ilman suojelutoimenpiteitä. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti pohjaveden suojelua ja riskienhallintaa on tehostettu edistämällä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista. Vuoden 2016 lopussa suojelusuunnitelma on laadittu 75 %:lle Uudenmaan pohjavesialueista  Suojelusuunnitelmaan on koottu tietoa pohjavesiolosuhteista, riskitoiminnoista sekä tarvittavista suojelutoimenpiteistä. Suojelutoimenpiteiden toteuttaminen on erittäin tärkeää, jotta pohjavesiin kohdistuvia riskitoimintoja saadaan vähennettyä. Pohjavesialueiden huomioimista maankäytön suunnittelussa tulee tehostaa.

Uudenmaan kaikilla pohjavesialueilla määrällinen tila on hyvä eli vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää. Uudenmaan vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä noin 20 prosenttia on pohjavettä. Suojelutoimenpiteiden tavoitteena on turvata riittävästi hyvälaatuista pohjavettä yhdyskuntien vedenhankintaa varten myös tuleville sukupolville

Julkaistu 15.1.2014 klo 15.06, päivitetty 14.8.2018 klo 12.22
Julkaistu 18.12.2018 klo 11.17, päivitetty 18.12.2018 klo 11.17