Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Valtioneuvosto on hyväksynyt seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa ja merenhoitosuunnitelman vuosille 2022–2027. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskien hallintasuunnitelmat. Suunnitelmien tavoitteena on vesien hyvä tila ja tulvariskien vähentäminen.

Seuraa Vaikuta vesiin -sivuja

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Uusimman arvion mukaan kaikista pohjavesialueista yhteensä 380 on riskialueita, eli pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Määrä on noussut noin 30 alueella edelliseen riskinarvioon (2013) verrattuna.

Pohjavesien tila ja riskialueet 2019.
Kartta isompana (pdf)

Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Riskeistä huolimatta pohjavettä voidaan käyttää vedenhankintaan lähes kaikilla riskialueilla. Tila on vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Näistä riskialueeksi nimetyistä pohjavesialueista 97 on tilaltaan huonoja. Huonon tilan syy johtuu pääosin pohjaveden kemiallisesta tilasta (95 pohjavesialuetta) ja lisäksi määrästä (4 pohjavesialuetta). Aiempaan arvioon verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on pysynyt liki samana.

Lisäksi Suomessa on yli 150 ihmistoiminnan mahdollisesti uhkaamaa pohjavesialuetta, joiden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa riskien ja tilan arvioimiseksi. Näiden selvityskohteiden määrä on pysynyt samana edelliseen arvioon nähden. Edellisen riskinarvioinnin selvityskohteista noin 40 alueelle on tehty riskinarvio tarkentuneiden tietojen pohjalta. Tämän perusteella puolet niistä on nimetty riskialueiksi. Lisäksi uusia selvityskohteita on tunnistettu puuttuvien seurantatietojen takia.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan.

Pohjaveden tilalle aiheuttavat riskiä muun muassa pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet sekä maa- ja kotieläintalous. Keskeisimmät pohjaveden tilaa heikentävät aineet ovat kloridi, vanhat käytöstä poistuneet torjunta-aineet ja ammonium. Moniongelmaisten pohjavesialueiden tilan parantaminen on hidasta ja työlästä. Tilan parantamiseksi on muun muassa kunnostettu pilaantuneita maa-alueita sekä ehkäisty liikenteen alueiden riskejä suojauksin ja suolausta vähentämällä. Näille toimille on tarvetta myös jatkossa.

Pohjavesien tilaa voi tarkastella Vesikartta-palvelussa. Pohjavesien tila ja riskialueet löytyvät Karttatasot-välilehdeltä.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan pohjavesialueiden riskinarviointi ja tila-arvio on päivitetty kolmannen vesienhoitokauden 2022-2027 toimenpiteiden suunnittelua varten.

Pohjois-Karjalassa on 341 luokiteltua pohjavesialuetta (tilanne pohjavesitietojärjestelmässä 25.3.2021). Maakunnassa viisi pohjavesialuetta on nimetty riskialueeksi: Ilomantsin Sonkaja, Kontiolahden Jaamankangas, Kontiolahden Kulho, Kontiolahden Lykynlampi ja Polvijärven Lavalampi. Kaikki edellä mainitut pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita. Kolmen riskialueen kemiallinen tila on arvioitu huonoksi (Kulho, Lykynlampi, Sonkaja). Lisäksi 12 pohjavesialuetta on nimetty Pohjois-Karjalassa selvityskohteeksi eli näillä pohjavesialueilla on ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan ja riskien arvioimiseksi. Pohjavesialue nimetään riskialueeksi, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia, jotka voivat vaarantaa pohjaveden tilaa ilman suojelutoimia. Pohjois-Karjalan kaikkien pohjavesialueiden määrällinen tila on arvioitu hyväksi.

Merkittävimmät pohjavesiriskiä Pohjois-Karjalassa aiheuttavat tekijät ovat pilaantuneet maa-alueet ja historialliset pilaantumiset, liikenne ja tienpito, asutus ja maankäyttö, teollisuus ja yritystoiminta, maa-ainesten otto sekä maatalous. Pohjaveden laatua uhkaavat mm. seuraavat aineet ja yhdisteet: ammonium, kloridi, metallit ja puolimetallit (mm. antimoni, arseeni, koboltti, lyijy, nikkeli, sinkki), nitraatti, polttoaineiden oksygenaatit (MTBE, TAME), polyaromaattiset hiilivedyt, torjunta-aineet sekä öljyhiilivedyt.

Pohjaveden tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä toteutetaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti, mm. pilaantuneita maa-alueita tutkitaan ja kunnostetaan sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia laaditaan ja päivitetään. Pohjois-Karjalassa kuntakohtainen suojelusuunnitelma on päivitetty vuosien 2011 - 2019 aikana kaikkien kuntien osalta. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan on koottu tietoa pohjavesiolosuhteista, riskitoiminnoista sekä tarvittavista suojelutoimenpiteistä.

Jatkossa on erittäin tärkeää varmistaa suojelusuunnitelmissa esitettyjen suojelutoimenpiteiden toteutuminen, jotta pohjavesiin kohdistuvat riskitoiminnot saadaan minimoitua. Pohjavesialueiden huomioimista maankäytön suunnittelussa tulee myös tehostaa. Pohjois-Karjalassa kaikki yhdyskuntien käyttämä vesi on pohjavettä. Tavoitteena on turvata riittävästi hyvälaatuista pohjavettä yhdyskuntien vedenhankintaa varten myös tuleville sukupolville.