Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Pohjavedet

Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Suomessa on noin 350 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Määrä on noussut noin sadalla alueella edelliseen pohjavesi tila-arvioon (2009) verrattuna. 

  Pohjavesien tila Suomessa 2013
  Pohjavesien tila ja riskialueet 2013. 
Kuva isompana (jpg, 2 Mt)

Tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Noin 98 riskipohjavesialuetta on tilaltaan huonoja. Aiempaan verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on kasvanut 16:lla.

Riskialueiden ja huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrän lisääntymistä selittää osittain selvityksistä ja tutkimuksista saadut lisätiedot.

Suomessa on lisäksi yli 150 ns. selvityskohdetta eli sellaista pohjavesialuetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on paljon ihmistoimintaa.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Joillakin alueilla on jouduttu sulkemaan vedenottamoita ja tehostamaan käsittelyä raakavedessä olevien pitoisuuksien vuoksi.  Raakavedessä todetuilla haitallisten aineiden pitoisuuksilla ei ole ollut vaikutusta vesihuoltolaitosten jakaman talousveden laatuun.

Pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, aiemmin käytetyt torjunta-aineet, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Pirkanmaa

Pirkanmaalla on 92 kpl vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta ja 59 kpl vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Valtaosalla pohjavesialueista tilanne on pohjaveden suojelun kannalta hyvä. Pirkanmaalla on tällä hetkellä enää viisi aluetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi (15 aiemmin). 

 Pohjavesien tila on arvioitu osana vesienhoidon suunnittelua. Pirkanmaalla on tällä hetkellä 20 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta eli neljä aluetta enemmän kuin vuonna 2009. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja ne voivat vaarantaa veden tilan ilman suojelutoimia. Myös liiallinen pohjaveden otto tai vastaava toimenpide voi vaarantaa pohjaveden tilaa.

Pirkanmaalla pohjavesialueiden riskit kohdistuvat taajamiin erityisesti harjujaksolla, joka kulkee Pälkäneeltä Hämeenkyröön Tampereen kaupunkiseudun halki. Osa ongelmista aiheutuu menneistä riskitoiminnoista, joista nyt näkyy jälkiä pohjavedessä.

Kuusi pohjavesialuetta huonossa tilassa

Pohjaveden tilan luokittelu tehdään vesienhoitoasetuksen ympäristölaatunormien ja pitoisuuksien laajuuden ja vaikutusten perusteella. Viidelllä pohjavesialueella alueen kemiallinen tila on huono ja kahdella alueella on ongelmia pohjaveden määrän kanssa. Tampereella Messukylään sijoittuvalta Aakkulanharjun pohjavesialueelta pohjavedestä on havaintoja torjunta-ainejäämistä sekä metallipitoisuuksista. Alueella on mm. suuri maankaatopaikka ja runsaasti yritystoimintaa. Messukylän vedenottamolla vesi käsitellään aktiivihiilikäsittelyllä, ja vedenlaatu on hyvä.

Epilänharju-Villilän pohjavesialueet ovat molemmat huonossa tilassa lähinnä trikloorieteeni- ja tetrakloorieteenipitoisuuksien takia.  Suurimmat pitoisuudet sijoittuvat Epilän alueelle.  Epilänharju-Villilän (A) pohjavesialueelta löytyy lisäksi merkkejä kuormituksesta muualtakin mm. torjunta-aineita ja bensiinin lisäainetta. Näille pohjavesialueille sijoittuu paljon pohjaveden riskitoimintoja, mm. jakeluasemia ja teollisuutta. Mustalammen vedenottamolla vesi käsitellään ilmastuksella, ja vedenlaatu on hyvä. Hyhkyn vedenottamolla vesi käsitellään aktiivihiilikäsittelyllä, ja laatu on hyvä.

Pälkäneellä Isokangas-Syrjänharjun pohjavesialueelta on pohjavedestä edelleen löytynyt jäämiä torjunta-aineista.  Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamo sijoittuu kuitenkin eri osa-alueelle. Kunnan vedenottamosta otettu vesimäärä ylittää pohjavesialueen luontaisen muodostumisen, ja vedenoton takia ottamon alueella pohjaveden pinnat ovat laskeneet. 

Valkeakoskella Sääksmäen pohjavesialueella on vedenottamolta löytynyt torjunta-aineita ja ottamo on toistaiseksi pois käytöstä.

Ikaalisissa Lauttalamminkulman pohjavesialueella on turvetuotannon seurauksena pohjaveden pinta pohjavesialueella laskenut. Alueen tilanteen parantamiseksi on aloitettu toimenpiteet ja tehty selvitys pohjavesiolosuhteista.

Tiesuolaus, teollisuus ja yritystoiminta yleisimmät riskitekijät Pirkanmaalla

Tiesuolaus on Pirkanmaalla yleisin pohjavesien pilaantumisen riskitekijä. Puolella riskialueista on kohonnut kloridipitoisuus, joka kuitenkin ylittää ympäristölaatunormit vain vähän ja on osassa alueista laskusuunnassa.

Teollisuutta, taajama-aluetta ja riskitoimintoja sijoittuu lisäksi erityisesti Ylöjärvenharjun, Virtain kaupungin keskustassa olevan Puttosharjun, Ruoveden keskustan Kirkkokankaan ja Kangasalan keskustan Kirkkoharjun alueille.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Nina Nenonen, nina.nenonen(at)ely-keskus.fi.

Pohjavesialueet Pirkanmaalla

 

Julkaistu 7.1.2014 klo 10.38, päivitetty 5.8.2019 klo 11.50
Julkaistu 18.12.2018 klo 11.17, päivitetty 18.12.2018 klo 11.17