Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

  • Kuulemiset  vesienhoitosuunnitelmien, merenhoidon toimenpideohjelman ja tulvariskien hallintasuunnitelmien ehdotuksista päättyivät 14.5.2021. Yhteenvedot palautteesta valmistuivat syyskuun alussa
  • Seuraa Vaikuta vesiin -sivuja

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Pohjavedet

Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Uusimman arvion mukaan kaikista pohjavesialueista yhteensä 380 on riskialueita, eli pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Määrä on noussut noin 30 alueella edelliseen riskinarvioon (2013) verrattuna.

Pohjavesien tila ja riskialueet 2019 -kartta.
Pohjavesien tila ja riskialueet 2019.
Kartta isompana (pdf)

Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Riskeistä huolimatta pohjavettä voidaan käyttää vedenhankintaan lähes kaikilla riskialueilla. Tila on vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Näistä riskialueeksi nimetyistä pohjavesialueista 97 on tilaltaan huonoja. Huonon tilan syy johtuu pääosin pohjaveden kemiallisesta tilasta (95 pohjavesialuetta) ja lisäksi määrästä (4 pohjavesialuetta). Aiempaan arvioon verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on pysynyt liki samana.

Lisäksi Suomessa on yli 150 ihmistoiminnan mahdollisesti uhkaamaa pohjavesialuetta, joiden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa riskien ja tilan arvioimiseksi. Näiden selvityskohteiden määrä on pysynyt samana edelliseen arvioon nähden. Edellisen riskinarvioinnin selvityskohteista noin 40 alueelle on tehty riskinarvio tarkentuneiden tietojen pohjalta. Tämän perusteella puolet niistä on nimetty riskialueiksi. Lisäksi uusia selvityskohteita on tunnistettu puuttuvien seurantatietojen takia.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan.

Pohjaveden tilalle aiheuttavat riskiä muun muassa pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet sekä maa- ja kotieläintalous. Keskeisimmät pohjaveden tilaa heikentävät aineet ovat kloridi, vanhat käytöstä poistuneet torjunta-aineet ja ammonium. Moniongelmaisten pohjavesialueiden tilan parantaminen on hidasta ja työlästä. Tilan parantamiseksi on muun muassa kunnostettu pilaantuneita maa-alueita sekä ehkäisty liikenteen alueiden riskejä suojauksin ja suolausta vähentämällä. Näille toimille on tarvetta myös jatkossa.

Pohjavesien tilaa voi tarkastella Vesikartta-palvelussa. Pohjavesien tila ja riskialueet löytyvät Karttatasot-välilehdeltä.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Pirkanmaa

Pohjavesialueiden tilan luokittelu on päivitetty kolmannen vesienhoitokauden (2022-2027) toimenpiteiden suunnittelua varten. Pirkanmaalla on 158 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta. Alueista noin puolet on veden- tai varavedenhankintakäytössä.

Uusimmassa vesienhoidon riskinarvioinnissa riskialueiksi on nimetty 32 pohjavesialuetta. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Myös liiallinen pohjaveden otto, pintaveden imeytyminen tai väärin suunniteltu ojitus voivat vaarantaa pohjaveden tilaa.

Riskialueeksi nimetyistä pohjavesialueista seitsemän on tilaltaan huonoja. Näistä alueista kuuden kemiallinen ja yhden määrällinen tila on huono. Tämän lisäksi viisi pohjavesialuetta on nimetty selvityskohteiksi, koska alueiden vedenlaadusta ei ole puutteellisten seurantatietojen vuoksi riittävästi tietoa riskien ja tilan arvioimiseksi.

Pohjavesialueiden riskit kohdistuvat Pirkanmaalla taajamiin erityisesti harjujaksolla, joka kulkee Pälkäneeltä Hämeenkyröön Tampereen kaupunkiseudun halki. Osa ongelmista aiheutuu menneistä riskitoiminnoista, joista näkyy nyt jälkiä pohjavedessä. Esimerkiksi Tampereen pitkä historia teollisuuskaupunkina on nähtävissä kaupungin pohjavesialueilla, joista kaikki kolme ovat kemiallisesti huonossa tilassa. Yhdessä runsaan nykyisen asutuksen, liikenteen sekä teollisuus- ja yritystoiminnan kanssa pohjaveden suojelu on haastavaa.

Merkittäviä riskitekijöitä Pirkanmaalla ovat pilaantuneet maa-alueet ja teollisuus sekä aiempi torjunta-aineiden käyttö. Pohjaveden tilaa heikentäviä haitta-aineita ovat muun muassa vanhojen käytöstä poistuneiden torjunta-aineiden hajoamistuotteet, liuottimet ja raskasmetallit. Pirkanmaan harjualueilla kulkee kattava valta- ja kantateiden sekä maanteiden verkosto, joten yksi yleisimmistä pohjaveden riskitekijöistä on teiden talvikunnossapito ja pohjavesien kohonneet kloridipitoisuudet.

Pohjavesien tilaa parannetaan esimerkiksi kunnostamalla pilaantuneita maa-alueita ja käyttämällä vähemmän haitallisia liukkauden torjuntamenetelmiä. Pohjavesialueille laadituilla suojelusuunnitelmilla ja niiden pohjavesialuekohtaisilla toimenpideohjelmilla on suuri merkitys pohjavesien suojelutyössä. Tämän ohella pohjaveden tilan riittävä seuranta on tärkeää.

Lisätietoja

ylitarkastaja Nina Nenonen, nina.nenonen(at)ely-keskus.fi.

Pohjavesien tila Pirkanmaa
Pohjavesien tila Pirkanmaalla

 

 

 

Julkaistu 7.1.2014 klo 10.38, päivitetty 14.1.2021 klo 18.17
Julkaistu 18.12.2019 klo 11.51, päivitetty 19.12.2019 klo 10.39