Hyppää sisältöön

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Pohjavedet

Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Uusimman arvion mukaan kaikista pohjavesialueista yhteensä 380 on riskialueita, eli pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Määrä on noussut noin 30 alueella edelliseen riskinarvioon (2013) verrattuna.

Pohjavesien tila ja riskialueet 2019 -kartta.
Pohjavesien tila ja riskialueet 2019.
Kartta isompana (pdf)

Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Riskeistä huolimatta pohjavettä voidaan käyttää vedenhankintaan lähes kaikilla riskialueilla. Tila on vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Näistä riskialueeksi nimetyistä pohjavesialueista 97 on tilaltaan huonoja. Huonon tilan syy johtuu pääosin pohjaveden kemiallisesta tilasta (95 pohjavesialuetta) ja lisäksi määrästä (4 pohjavesialuetta). Aiempaan arvioon verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on pysynyt liki samana.

Lisäksi Suomessa on yli 150 ihmistoiminnan mahdollisesti uhkaamaa pohjavesialuetta, joiden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa riskien ja tilan arvioimiseksi. Näiden selvityskohteiden määrä on pysynyt samana edelliseen arvioon nähden. Edellisen riskinarvioinnin selvityskohteista noin 40 alueelle on tehty riskinarvio tarkentuneiden tietojen pohjalta. Tämän perusteella puolet niistä on nimetty riskialueiksi. Lisäksi uusia selvityskohteita on tunnistettu puuttuvien seurantatietojen takia.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan.

Pohjaveden tilalle aiheuttavat riskiä muun muassa pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet sekä maa- ja kotieläintalous. Keskeisimmät pohjaveden tilaa heikentävät aineet ovat kloridi, vanhat käytöstä poistuneet torjunta-aineet ja ammonium. Moniongelmaisten pohjavesialueiden tilan parantaminen on hidasta ja työlästä. Tilan parantamiseksi on muun muassa kunnostettu pilaantuneita maa-alueita sekä ehkäisty liikenteen alueiden riskejä suojauksin ja suolausta vähentämällä. Näille toimille on tarvetta myös jatkossa.

Pohjavesien tilaa voi tarkastella Vesikartta-palvelussa. Pohjavesien tila ja riskialueet löytyvät Karttatasot-välilehdeltä.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Lappi

Lapin alueella on 296 kpl vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (1-luokka) ja 393 kpl muuta vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (2-luokka). Kaikilla pohjavesialueilla pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila on pääosin hyvä.

Pohjavesien tila on arvioitu osana vesienhoidon suunnittelua. Lapissa on tällä hetkellä seitsemän riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja ne voivat vaarantaa veden tilan ilman suojelutoimia. Myös liiallinen pohjaveden otto tai vastaava toimenpide voi vaarantaa pohjaveden tilaa. Näitä pohjavesialueita ei kuitenkaan ole luokiteltu huonoon tilaan, silla esimerkiksi haitta-ainepitoisuus ei ylity merkittävällä osalla pohjavesialueen pinta-alasta.

Riski- ja selvitysalueet

Tornion Lapinkulan ja Simon Maksniemen pohjavesialueilla on havaittu kohonneita kloridipitoisuuksia, jotka johtuvat mahdollisesti tiesuolauksesta. Oravaisenvuoman pohjavesialueella Kittilässä on pohjavedessä havaittu öljyhiilivetyjakeita. Alueella on maa-ainesten ottamistoimintaa, teitä sekä betoniasema. Rovaniemellä Venevaaran pohjavedestä on havaittu polttoaineiden lisäaineita. Rovaniemellä sijaitseva Kolpeneen pohjavesialue on nimetty riskialueeksi öljyhiilivetypitoisuuksien sekä alueella sijaitsevien merkittävien riskitekijöiden vuoksi. Alueella on muun muassa asutusta ja tiestöä. Kemissä Sotisaaren pohjavesialueella on havaittu kohonneita ammonium- ja torjunta-ainepitoisuuksia. Pellon Saukonmäen pohjavesialueella on havaittu tarkkailussa öljyhiilivetypitoisuuksia.

Riskikohteiden lisäksi Lapissa on nimetty 23 pohjavesialuetta selvityskohteiksi. Näillä alueilla on pääosin yksittäisiä riskitoimintoja, kuten ampumaratoja, vanhoja kaatopaikkoja, lopettaneita polttonesteiden jakelupaikkoja, lentokenttiä ja hautausmaita. Selvityskohteista ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa, joten näiden alueiden tilan arvioimiseksi tarvitaan lisää pohjaveden laatutietoa. Selvityskohteet jakautuvat lähes kaikkien Lapin kuntien alueelle.

Riskitekijät pohjaveden laadulle

Merkittävimpiä pohjavesiriskiä aiheuttavia toimintoja Lapin alueella ovat liikenne, asutus, yritystoiminta, vanhat pilaantuneet maa-alueet, maatalous sekä maa-ainesten otto.

Lisätietoja:
Hydrogeologi Anne Lindholm, anne.lindholm(at)ely-keskus.fi

Julkaistu 2.10.2014 klo 13.25, päivitetty 24.10.2019 klo 8.57
Julkaistu 18.12.2019 klo 11.51, päivitetty 19.12.2019 klo 10.39