Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Tutustu ja vaikuta tulvavahinkojen ehkäisyyn, vesienhoitoon ja merenhoitoon

Seuraava merenhoidon kuuleminen alkaa vuonna 2019 ja vesienhoidon sekä tulvariskien hallinnan vuonna 2020. Kesällä 2018 päättyneistä kuulemisista kootut palautteet löytyvät Vaikuta vesiin -sivuilta, missä myös suunnitelmiin voi tutustua.

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Pohjavedet

Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Suomessa on noin 350 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Määrä on noussut noin sadalla alueella edelliseen pohjavesi tila-arvioon (2009) verrattuna. 

  Pohjavesien tila Suomessa 2013
  Pohjavesien tila ja riskialueet 2013. 
Kuva isompana (jpg, 2 Mt)

Tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Noin 98 riskipohjavesialuetta on tilaltaan huonoja. Aiempaan verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on kasvanut 16:lla.

Riskialueiden ja huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrän lisääntymistä selittää osittain selvityksistä ja tutkimuksista saadut lisätiedot.

Suomessa on lisäksi yli 150 ns. selvityskohdetta eli sellaista pohjavesialuetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on paljon ihmistoimintaa.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Joillakin alueilla on jouduttu sulkemaan vedenottamoita ja tehostamaan käsittelyä raakavedessä olevien pitoisuuksien vuoksi.  Raakavedessä todetuilla haitallisten aineiden pitoisuuksilla ei ole ollut vaikutusta vesihuoltolaitosten jakaman talousveden laatuun.

Pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, aiemmin käytetyt torjunta-aineet, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Lappi

Lapin alueella on 296 kpl vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (1-luokka) ja 393 kpl muuta vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (2-luokka). Kaikilla pohjavesialueilla pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila on pääosin hyvä.

Pohjavesien tila on arvioitu osana vesienhoidon suunnittelua. Lapissa on tällä hetkellä seitsemän riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja ne voivat vaarantaa veden tilan ilman suojelutoimia. Myös liiallinen pohjaveden otto tai vastaava toimenpide voi vaarantaa pohjaveden tilaa. Näitä pohjavesialueita ei kuitenkaan ole luokiteltu huonoon tilaan, silla esimerkiksi haitta-ainepitoisuus ei ylity merkittävällä osalla pohjavesialueen pinta-alasta.

Riski- ja selvitysalueet

Tornion Lapinkulan ja Simon Maksniemen pohjavesialueilla on havaittu kohonneita kloridipitoisuuksia, jotka johtuvat mahdollisesti tiesuolauksesta. Oravaisenvuoman pohjavesialueella Kittilässä on pohjavedessä havaittu öljyhiilivetyjakeita. Alueella on maa-ainesten ottamistoimintaa, teitä sekä betoniasema. Rovaniemellä Venevaaran pohjavedestä on havaittu polttoaineiden lisäaineita. Rovaniemellä sijaitseva Kolpeneen pohjavesialue on nimetty riskialueeksi öljyhiilivetypitoisuuksien sekä alueella sijaitsevien merkittävien riskitekijöiden vuoksi. Alueella on muun muassa asutusta ja tiestöä. Kemissä Sotisaaren pohjavesialueella on havaittu kohonneita ammonium- ja torjunta-ainepitoisuuksia. Pellon Saukonmäen pohjavesialueella on havaittu tarkkailussa öljyhiilivetypitoisuuksia.

Riskikohteiden lisäksi Lapissa on nimetty 23 pohjavesialuetta selvityskohteiksi. Näillä alueilla on pääosin yksittäisiä riskitoimintoja, kuten ampumaratoja, vanhoja kaatopaikkoja, lopettaneita polttonesteiden jakelupaikkoja, lentokenttiä ja hautausmaita. Selvityskohteista ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa, joten näiden alueiden tilan arvioimiseksi tarvitaan lisää pohjaveden laatutietoa. Selvityskohteet jakautuvat lähes kaikkien Lapin kuntien alueelle.

Riskitekijät pohjaveden laadulle

Merkittävimpiä pohjavesiriskiä aiheuttavia toimintoja Lapin alueella ovat liikenne, asutus, yritystoiminta, vanhat pilaantuneet maa-alueet, maatalous sekä maa-ainesten otto.

Lisätietoja:
Hydrogeologi Anne Lindholm, anne.lindholm(at)ely-keskus.fi

Julkaistu 2.10.2014 klo 13.25, päivitetty 11.4.2019 klo 9.12
Julkaistu 18.12.2018 klo 11.17, päivitetty 18.12.2018 klo 11.17