Hyppää sisältöön

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Pohjavedet

Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Uusimman arvion mukaan kaikista pohjavesialueista yhteensä 380 on riskialueita, eli pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Määrä on noussut noin 30 alueella edelliseen riskinarvioon (2013) verrattuna.

Pohjavesien tila ja riskialueet 2019 -kartta.
Pohjavesien tila ja riskialueet 2019.
Kartta isompana (pdf)

Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Riskeistä huolimatta pohjavettä voidaan käyttää vedenhankintaan lähes kaikilla riskialueilla. Tila on vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Näistä riskialueeksi nimetyistä pohjavesialueista 97 on tilaltaan huonoja. Huonon tilan syy johtuu pääosin pohjaveden kemiallisesta tilasta (95 pohjavesialuetta) ja lisäksi määrästä (4 pohjavesialuetta). Aiempaan arvioon verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on pysynyt liki samana.

Lisäksi Suomessa on yli 150 ihmistoiminnan mahdollisesti uhkaamaa pohjavesialuetta, joiden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa riskien ja tilan arvioimiseksi. Näiden selvityskohteiden määrä on pysynyt samana edelliseen arvioon nähden. Edellisen riskinarvioinnin selvityskohteista noin 40 alueelle on tehty riskinarvio tarkentuneiden tietojen pohjalta. Tämän perusteella puolet niistä on nimetty riskialueiksi. Lisäksi uusia selvityskohteita on tunnistettu puuttuvien seurantatietojen takia.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan.

Pohjaveden tilalle aiheuttavat riskiä muun muassa pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet sekä maa- ja kotieläintalous. Keskeisimmät pohjaveden tilaa heikentävät aineet ovat kloridi, vanhat käytöstä poistuneet torjunta-aineet ja ammonium. Moniongelmaisten pohjavesialueiden tilan parantaminen on hidasta ja työlästä. Tilan parantamiseksi on muun muassa kunnostettu pilaantuneita maa-alueita sekä ehkäisty liikenteen alueiden riskejä suojauksin ja suolausta vähentämällä. Näille toimille on tarvetta myös jatkossa.

Pohjavesien tilaa voi tarkastella Vesikartta-palvelussa. Pohjavesien tila ja riskialueet löytyvät Karttatasot-välilehdeltä.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Kainuu

Kainuun ELY-keskuksen alueella on yhteensä 243 luokiteltua pohjavesialuetta. Yhdyskuntien kannalta tärkeitä pohjavesialueita on 48 kpl ja yhdyskuntien kannalta vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita on 158 kpl.

Pinta-alaltaan Kainuun suurimmat pohjavesiesiintymät ovat Kajaanin pohjoisosassa oleva Matinmäki - Mustikkamäki-harjualue ja Sotkamon kaakkoispuolella sijaitseva Riekinkangas - Räätäkangas-harju. Lisäksi Kainuun pohjoisosasta tavataan Hossan saumamuodostuma. Näiden suurimpien muodostumien laskennallinen antoisuus on kymmeniä tuhansia kuutiometrejä päivässä. Käyttöön nähden Kainuun pohjavesivarat ovat mittavat, mutta osa pohjavesialueista sijaitsee kaukana asutuskeskuksista.

 

Hiekkamonttu pohjavesialueella   

Pohjavesialueiden riskit Kainuussa

Vesienhoidon suunnittelun yhteydessä Kainuun pohjavesialueista on tällä hetkellä nimetty kahdeksan riskialueeksi ja kahdeksan selvityskohteeksi.

Kainuussa pohjaveden haitallisia laadun muutoksia ovat aiheuttaneet erityisesti polttoaineiden jakeluasemat ja pilaantuneen maaperän kohteet. Pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavat myös maa-ainestenotto, öljysäiliöt, tienpito, maatalous, teollisuus, asutus ja ampumaradat.

Riskialueiksi on nimetty sellaiset pohjavesialueet, joissa on tietyissä havaintopaikoissa havaittu ympäristölliset raja-arvot ylittäviä määriä haitallisia aineita ja alueet, joissa on runsaasti toimintoja, jotka voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun. Riskialueiksi nimetyt pohjavesialueet sijaitsevat pääosin taajama-alueilla, joilla maankäytön suunnittelu on pohjaveden suojelun kannalta haasteellista.

Selvityskohteiksi on nimetty alueet, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole olemassa tarpeeksi tietoa, mutta joissa ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden määrään tai laatuun.

Paikallisista pohjaveden laadun muutoksista huolimatta Kainuun pohjavesialueiden tila kokonaisuudessaan on tutkituilta osin hyvä. Kainuun vedenottamoilta otetaan tällä hetkellä hyvälaatuista vettä. Kainuussa kaikki yhdyskuntien käyttämä vesi on pohjavettä. Yhdyskuntien käyttämän veden laatua seurataan säännöllisesti.

Pohjaveden laatu on hyvä

Pohjavedet ovat kuitenkin luontaisesti lievästi happamia ja useimmilla vedenottamoilla on käytössä alkalointi. Paikallisesti pohjavedessä voi esiintyä kallioperän ja maaperän ominaisuuksien takia alkuaineita, kuten rautaa ja mangaania, joiden veden käyttökelpoisuuteen vaikuttavia suuria määriä voi esiintyä varsinkin kallioon poratuissa kaivoissa. Useimmiten raudan ja mangaanin suuri määrä on yksityiskaivojen ongelma. Yhdyskuntien vedenhankintapaikat sijaitsevat pääosin harjumuodostumissa, joissa pohjaveden raudan ja mangaanin määrä ei yleensä ole niin suuri kuin esimerkiksi moreenimaille ja kallioperään rakennetuissa kaivoissa.

Kainuun alueella radon ei ole kalliopohjavesissä samankaltainen ongelma kuin esim. Kaakkois-Suomessa. Tämä selittyy sillä, että Kainuun kallioperä on pääasiassa vanhaa graniittigneissiä. Kaakkois-Suomen radon-ongelmat sijoittuvat nuorille rapakivigraniitti- alueille. Pohjavedenottamoiden ja tavallisten maakaivojen vesissä suuria radonpitoisuuksia esiintyy vain harvoin.

Julkaistu 28.2.2014 klo 16.27, päivitetty 30.10.2019 klo 10.45
Julkaistu 18.12.2019 klo 11.51, päivitetty 19.12.2019 klo 10.39