Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Tutustu ja vaikuta tulvavahinkojen ehkäisyyn, vesienhoitoon ja merenhoitoon

Seuraava merenhoidon kuuleminen alkaa vuonna 2019 ja vesienhoidon sekä tulvariskien hallinnan vuonna 2020. Kesällä 2018 päättyneistä kuulemisista kootut palautteet löytyvät Vaikuta vesiin -sivuilta, missä myös suunnitelmiin voi tutustua.

TYÖKALUJA

Työkalu pohjavesiriskien hallintaan

SYKE on kehittänyt yrityksille, viranomaisille, konsulteille ja tutkijoille työkalun pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Omalle koneelle tallennettavaa tarkistuslistaa voidaan käyttää kaikissa pohjavesiensuojelun hankkeissa, joissa selvitetään pohjaveden pilaantumisen riskejä. Lisää

Pohjavedet

Suomessa on noin 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta, joista suurin osa tilaltaan hyviä. Suomessa on noin 350 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta. Määrä on noussut noin sadalla alueella edelliseen pohjavesi tila-arvioon (2009) verrattuna. 

  Pohjavesien tila Suomessa 2013
  Pohjavesien tila ja riskialueet 2013. 
Kuva isompana (jpg, 2 Mt)

Tila on vaarantunut erityisesti Etelä-Suomen ja taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Noin 98 riskipohjavesialuetta on tilaltaan huonoja. Aiempaan verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on kasvanut 16:lla.

Riskialueiden ja huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden määrän lisääntymistä selittää osittain selvityksistä ja tutkimuksista saadut lisätiedot.

Suomessa on lisäksi yli 150 ns. selvityskohdetta eli sellaista pohjavesialuetta, joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa tilan tai riskien arvioimiseksi, vaikka alueella on paljon ihmistoimintaa.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Lähes kaikkia riskialueita käytetään vedenhankintaan. Joillakin alueilla on jouduttu sulkemaan vedenottamoita ja tehostamaan käsittelyä raakavedessä olevien pitoisuuksien vuoksi.  Raakavedessä todetuilla haitallisten aineiden pitoisuuksilla ei ole ollut vaikutusta vesihuoltolaitosten jakaman talousveden laatuun.

Pohjaveden tilalle riskiä aiheuttavat mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, aiemmin käytetyt torjunta-aineet, öljytuotteiden varastointi, teollisuusalueet sekä kotieläintalous.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila - Häme

Hämeessä on 304 luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia, mutta Hämeessä on vesienhoidon suunnittelun yhteydessä tehdyn riskiarvion mukaan 41 riskipohjavesialuetta. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia, jotka voivat kasvaa ja vaarantaa pohjaveden tilaa ilman suojelutoimia. Pohjavesien laadun seurannan myötä on saatu lisää tietoa luokittelun pohjaksi.

Pohjaveden tila on vaarantunut Hämeessä erityisesti niillä pohjavesialueilla, joille on sijoittunut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja. Riskialtteimmat pohjavedet sijaitsevat Ensimmäisellä Salpausselällä Hausjärven ja Nastolan välisellä vyöhykkeellä.  Merkittävintä pohjavesiriskiä Hämeessä aiheuttavat pilaantuneet maa-alueet, liikenne, asutus, yritystoiminta, maa-ainesten otto sekä maatalous. Monet riskipohjavesialueet ovat aktiivisessa vedenhankintakäytössä. Käyttöönotettava vesi täyttää kuitenkin toistaiseksi talousveden laatuvaatimukset.

Kaikilla Hämeen pohjavesialueilla määrällinen tila on hyvä. Pohjaveden laadussa löytyy sen sijaan vielä parannettavaa, sillä kahdeksan pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Huonoon kemialliseen tilaan luokiteltujen pohjavesialueiden määrä on laskenut viidellä. Huono tila on pysynyt monella pohjavesialueella ennallaan tehdyistä pohjaveden suojelutoimenpiteistä huolimatta. Pohjavettä ovat pilanneet ihmistoiminnoista peräisin olevat aineet, kuten torjunta-aineet, liuottimet, kloorifenolit, polttonesteiden lisäaineet ja kloridi. Pohjavesien tilaluokittelu perustuu vesienhoitoasetuksessa annettuihin pohjaveden ympäristölaatunormeihin sekä arvioihin näiden pohjavedessä todettujen pitoisuuksien vaikutuksiin ympäristöön ja vedenhankintaan.

Riskinalaisille tai huonossa tilassa oleville pohjavesialueille on tehtävä pohjavettä ennallistavia ja suojelevia toimenpiteitä. Suurimmalle osalle riskialueista on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suunnitelmissa esitetyt toimenpiteet tulee toteuttaa kiireellisesti. Pohjavesialueiden huomioimista maankäytön suunnittelussa tulee myös tehostaa. Pohjavesien ennaltaehkäisevä suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista.

Hämeessä käytetään yhdyskuntien vedenhankintaan ainoastaan pohjavettä ja tekopohjavettä. Viisi vedenottamoa on jouduttu sulkemaan ja yhdellä vedenottamolla käsittelyä on jouduttu tehostamaan pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien vuoksi.

Lisätietoja

Julkaistu 27.2.2014 klo 11.29, päivitetty 31.10.2018 klo 9.41
Julkaistu 18.12.2018 klo 11.17, päivitetty 18.12.2018 klo 11.17