Hyppää sisältöön

Pintavesien tilan seuranta - Keski-Suomi

Keski-Suomen ELY-keskus huolehtii vastuuviranomaisena toimialueellaan vesienhoitolain mukaisista tehtävistä. Niitä ovat muun muassa pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen ja ihmisvaikutusten arviointi, vesien tilan seurantaohjelman laatiminen ja vesien tilan seurannan järjestäminen, ekologisen tilan luokittelu ja tarvittaessa vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelu sekä yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa.

Pintavesien seurannan tarkoituksena on olla selvillä vesien tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista, mm. vesistöön kohdistuvan kuormituksen tai tehtyjen kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista. Tilatietoa tarvitaan erityisesti vesien- ja merenhoidon suunnittelua varten. Vesistöjen ekologista ja kemiallista tilaa sekä muuta vesien- ja merenhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella alueellisesti tai esim. yksittäisen järven osalta sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Suomen ympäristökeskus koordinoi seurantaa ja vastaa seurantatulosten kansainvälisestä raportoinnista.

Keski-Suomen pintavesistä kerätään monipuolisesti tietoa

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella on 23 kuntaa ja 3 699 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Suurimpia järviä Keski-Suomessa ovat Päijänne, Keitele ja Kivijärvi, joissa on useita havaintopaikkoja. Merkittävimpiä jokihavaintopaikkoja puolestaan ovat mm. Aittokoski, Häränvirta, Haapakoski ja Jämsänjoki. Ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät maakunnan vesistöissä, vaikka suuri osa luokitelluista järvistä on hyvässä tilassa. Keski-Suomessa ihmistoiminta on muokannut erityisesti jokivesiä, joiden tilaa heikentävät hajakuormituksen lisäksi hydromorfologiset muutokset.

Jurvonjoki on yksi Keski-Suomen vertailuvesistöistä, jossa ihmisen toiminnan vaikutus veden laatuun on kohtuullisen vähäinen. Kuva: Arja Koistinen
Jurvonjoki on yksi Keski-Suomen vertailuvesistöistä, jossa ihmisen toiminnan vaikutus veden laatuun on kohtuullisen vähäinen. Kuva: Arja Koistinen

Suurimpien järvien ja virtavesien osalta   seurantatietoa on kerätty Keski-Suomessa jo 1960-luvulta lähtien. Vuonna 2016 maakunnassa on ympäristöhallinnon seurannassa kaikkiaan 30 järvi- ja 49 jokihavaintopaikkaa eri puolilla maakuntaa. Osaa seurantakohteista seurataan vuosittain, mutta monet kohteet on siirretty kolmen tai kuuden vuoden rotaatioseurantaan. Lisäksi seurantaa toteutetaan kahdella pienellä valuma-alueella, joista toinen (Mustospuro) on osa valtakunnallista metsätalouden seurantaohjelmaa ja toinen (Ruunapuro) kuuluu ns. pienten hydrologisten alueiden seurantaohjelmaan. Maa- ja metsätalouden seurantaohjelmaan kuuluu Keski-Suomessa kolme järveä (Lehesjärvi, Korttajärvi ja Ahveninen) ja kaksi jokipaikkaa (Nytkymenjoki ja Murronjoki). Näitä kohteita seurataan kolmen vuoden rotaatiolla ja seuraava seurantavuosi on 2017. Järviä havainnoidaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa (maalis-, heinä-, elo- ja lokakuussa) ja jokikohteita viisi kertaa vuodessa, joista kolme pyritään ajoittamaan ns. suurimpien valumien aikaan keväällä ja syksyllä. Järvien näytteenottopaikka on yleensä järven syvänne. Näytteet otetaan usealta eri syvyydeltä; vähintään pintakerroksesta sekä pohjan tuntumasta. Tiheimmin seurattuja järviä ovat Keski-Suomen suurimmat järvet ja merkittävimmät jokikohteet. Kasviplanktonnäytteitä ja syvännepohjaeläinnäytteitä otetaan vuosittain 10 -15 järvestä. Kasviplanktonnäytteet otetaan heinä- ja elokuussa ja pohjaeläinnäytteet syksyn näytekierroksen aikaan järven syvyydestä riippuen joko järven syvänteestä tai litoraalista. Vesikasviseurantaa tehdään noin kahdella järvellä vuosittain. Pintavesinäytteistä analysoidaan mm. veden happipitoisuutta, ravinnepitoisuuksia, sameutta, näkösyvyyttä ja väriä. Ekologisen tilan luokittelua varten kerätään tietoa biologisista laatutekijöistä, kuten kasviplanktonista, pohjaeläimistä, vesikasveista ja kaloista. Luonnonvarakeskus vastaa kalaseurannan toteuttamisesta. Vesistöjen näkösyvyyden seuranta on helppo keino seurata järven tilan yhtä ominaisuutta. Näkösyvyys mitataan ns. valkolevyllä varjon puolelta. Mitä suurempi näkösyvyys on, sitä kirkkaampaa vesi on. Epäsuorasti näkösyvyys kertoo rehevöitymisestä ja sen muutoksista, sillä rehevöityvän järven vesi samenee kesäisin levien määrän kasvaessa. Näkösyvyysmittaus kuuluu järviseurannan perusmäärityksiin.

Pintavesimittauksia Päijänteestä

Pintavesimittauksia Päijänteestä

Seurannasta kunnostukseen

Keski-Suomessa on pitkät perinteet erityisesti virtavesien tilan seurannassa ja kunnostuksessa. Kolmen vuosikymmenen aikana maakunnassa on kunnostettu noin 200 virtavesialuetta, 65 koskikilometriä ja 125 koskihehtaaria sekä rakennettu 15 kalatietä. Lisäksi on kehitetty kunnostuksen toteutuskäytäntöjä ja seurantaa sekä osallistuttu kunnostuksiin liittyviin ympäristökasvatushankkeisiin. Keski-Suomen ELY-keskus on mukana myös vuoden 2016 alussa käynnistyneessä EU-rahoitteisessa FRESHABIT LIFE -hankkeessa, jossa mm. kunnostetaan virtavesiä ja kehitetään vesiluonnon monimuotoisuuden kartoituksia ja mallinnuksia. Saarijärven reitin kalateiden avaaminen FRESHABIT-hankkeen avulla on yksi merkittävimpiä vesistöjen kunnostustöitä Keski-Suomessa.

Muut tarkkailut

Keski-Suomen ELY-keskus on vuosittain mukana valtakunnallisessa leväseurannassa. Kesä-syyskuussa sinilevien esiintymistä Keski-Suomessa seurataan viikoittain 16 pysyvällä havaintopaikalla, ja lisäksi kerätään yleisöhavaintoja. Seurannan tulokset päivitetään viikoittain Järvi- ja MeriWiki-verkkopalveluun sekä Suomen ympäristökeskuksen www-sivuille. Seurannassa vapaaehtoisten havainnoitsijoiden työllä on merkittävä rooli.

Ympäristöhallinnon seurantojen lisäksi Keski-Suomessa tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa ns. velvoitetarkkailua vuosittain. Velvoitetarkkailua on mm. jätevedenpuhdistamoilla, teollisuuslaitoksilla, turvetuotannolla ja kalankasvatuslaitoksilla. Velvoitetarkkailuihin sisältyy vedenlaatutarkkailun lisäksi usein myös biologisten muuttujien tarkkailua. Keski-Suomessa merkittävimpiä velvoitetarkkailukohteita ovat Äänekoski-Vaajakoski -reitin, Pohjois-Päijänteen ja Keski-Päijänteen yhteistarkkailut.

Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti 2015 (pdf, 2Mt)

Keski-Päijänteen yhteistarkkailuraportti 2015 (pdf, 969 kt)

Äänekoski-Vaajakoski reitin yhteistarkkailuraportti 2015 (pdf, 1Mt)

Muita velvoitetarkkailuraportteja voi tiedustella Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Lisätietoa:  Arja Koistinen, Katja Leskisenoja

 
 
 
 
 
Julkaistu 18.10.2016 klo 10.48, päivitetty 18.10.2019 klo 12.55