Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Tällä sivulla esitetään tuore valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta tilasta kolmannella luokituskierroksella.Kemiallisen tilan luokitus julkaistaan myöhemmin.

 

Ekologinen tila

Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet.
 
Alustavassa arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.

 

 

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Järvien tila lähes ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.

Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Ekologinen tila 2019 pylväskuva km

 
  • Tarkasteltujen järvien pinta-alasta 87 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista.
  • Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 68 %.
  • Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tilassa on 13 %.
  • Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoja.
  • Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

Ekologinen tila 2019 pylväskuva vesimuodostumien määrä
 

 

Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 83 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 3 % järvistä.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 66 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 8 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 5 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 64 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 31 % rannikkovesialueista.

Muutos edelliseen luokitukseen

Ekologisen tilan muutos 2 ja 3 kausien välillä
 

Tieto tilasta auttaa kohdentamaan toimet oikein

EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta.

Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013 ja julkaistu hieman päivitetty vesienhoidon kuulemisen jälkeen vuonna 2015.

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2. luokituskaudella

Ensimmäinen ekologinen luotitus Suomessa julkaistiin 2008:

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 1. luokituskaudella

 

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Uusimaa

Suomenlahden ulkosaariston tila on parantunut edelliseen v. 2013 luokitukseen verrattuna. Sisäsaaristossa suuntaus on parempaan, mikä näkyy syväveden paremmassa happitilanteessa ja hieman alentuneissa typpi- ja fosforipitoisuuksissa. Rannikkovedet ovat tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen.

Nyt valmistuneessa luokittelussa Uudenmaan ELY-keskus on tarkastellut 184 järveä tai järven osaa ja 117 jokea tai joen osaa. Esimerkiksi Lohjanjärvi on jaettu luokittelussa useampaan osaan, samoin suurimpien jokien ala-, keski- ja yläosia on tarkasteltu erillisinä. Luokittelu on tehty nyt 14 uudelle joelle ja 7 järvelle, joiden ekologista tilaa ei aiemmin ole luokiteltu. Rannikkoalue on luokiteltu kokonaan.

Rannikkovesien tilassa on parantumisen merkkejä

Helsingin ja Itä-Uudenmaan ulkosaariston tila on kohentunut ja on nyt tyydyttävässä tilassa. Suurin muutos aikaisempaan on ravinnepitoisuuksien pieneneminen. Sisäsaaristo on edelleen voimakkaasti rehevöitynyt. Liiallinen ravinnekuormitus heikentää eliöiden elinympäristöjä ja siten rannikkomuodostumien ekologista tilaa.

Myönteinen muutos Länsi-Uudenmaan sisäsaariston tilassa on happitilanteen parantuminen syvävedessä. Viime vuosina happivaje ei ole noussut lämpötilan harppauskerrokseen asti. Sokkeloisessa saaristossa esiintyy edelleen happikatoa loppukesäisin, mutta hapeton vesimassa näyttää pienentyneen ja happivajetta on havaittu lähinnä 20-30 metrin syvyyksissä, ei enää 15-12 metrissä asti. Happitilanteen parantuessa vesimuodostumien ekologinen tila on kohentunut huonosta välttävään. Happi on elämän ehto, ilman sitä ei ole elämää.

Kuormitus jokivesistöihin ei ole vähentynyt

Jokiin kohdistuva ravinnekuormitus ei ole juurikaan vähentynyt edelliseen luokitteluun verrattuna, mutta muutaman joen ekologinen tila on parantunut vesieliöiden vaellusesteiden poistamisen myötä. Väänteenjoki Lohjalla on noussut tyydyttävästä hyvään ekologiseen luokkaan kalojen kulkemisen mahdollistavan kalatien valmistuttua.

Uudenmaan joet ovat pääasiassa tyydyttävässä tai välttävässä tilassa, etenkin maatalousvaltaisilla Itä- ja Keski-Uudenmaan alueilla. Valuma-alueilta tulevan kuormituksen vuoksi jokivesissä havaitaan usein korkeita ravinne- ja bakteeripitoisuuksia. Länsi-Uudellamaalla ravinnekuormitus on vähäisempää, ja alueella on monia hyvässä ekologisessa luokassa olevia jokia. Monet Uudenmaan joet ovat tyypiltään savimaiden jokia, jotka ovat luontaisesti runsasravinteisia ja sameita.

Voimakas maankäyttö heijastuu järvien tilaan

Valtaosa Uudenmaan järvistä on hyvässä tai tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Erinomaisiksi luokitellut järvet sijaitsevat pääsääntöisesti vesistöalueiden yläosilla, missä ihmisten vaikutus vesiin on vähäistä. Metsien hakkuut ja ojitukset uhkaavat kuitenkin monien latvajärvien tilaa. Myös voimakas maankäyttö, rakentaminen ja jätevedet kuormittavat vesistöjä, ja osa järvistä on rehevöitynyt voimakkaasti. Patojen avulla säännöstellään useiden järvien vedenkorkeutta, mutta padot myös estävät kalojen kulkua ja heikentävät siten järvien ekologista tilaa.

Järvien kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii toimenpiteitä usein myös valuma-alueella. Ponnistelu kuitenkin kannattaa. Esimerkiksi Tuusulanjärven tila on nyt saatu kohenemaan välttävältä tyydyttävälle tasolle.

Vesien tila muuttuu hitaasti

Ekologisen tilan määrittelyssä on käytetty tietoja vedenlaadusta sekä vesistöjen biologisista muuttujista, joita ovat kasviplankton, pohjaeläimet, kalat, vesikasvillisuus ja kivien pinnoilla kasvavat piilevät. Myös vesien hydrologis-morfologinen muuttuneisuus, mm. patoaminen ja uomien perkaaminen, on otettu luokituksessa huomioon.

Ekologinen luokittelu on tehty koko Suomessa nyt kolmannen kerran, pääosin vuosina 2012 – 2017 kerättyjen tietojen perusteella. Luokittelu tehdään kuuden vuoden välein kaikissa EU-maissa. Pintavesien luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana ovat vesipuitedirektiivi ja laki vesienhoidon järjestämisestä. Uusi luokitus vahvistetaan vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2021.

Vesien tila muuttuu hitaasti, ja siksi suuria muutoksia ei ole tapahtunut edellisen, vuonna 2013 valmistuneen luokittelun jälkeen. Vesistöistä on kuitenkin hyvän seurannan avulla saatu runsaasti uutta tietoa. Luokittelussa on mukana myös uusia jokia ja järviä, joiden ekologista tilaa ei aiemmin ole selvitetty. Joidenkin vesimuodostumien tilaluokkien muutokset johtuvat lisääntyneestä seuranta-aineistosta ja tarkentuneesta hydrologis-morfologisten muutosten arviosta.

Uudenmaan pintavesien ekologinen tila 2019.pdf

Julkaistu 10.4.2014 klo 11.37, päivitetty 19.9.2019 klo 11.37
Julkaistu 27.8.2019 klo 10.15, päivitetty 27.8.2019 klo 10.03