Elokuussa valmistuneen pintavesien tila-arvion perusteella Pohjois-Karjalan järvet ja joet ovat edelleen pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Valtakunnallisesti arvioiden tila on keskimääräistä parempi. Tarkastellusta järvialasta 92 % ja jokien pituudesta 78 % on vähintään hyvässä ekologisessa tilassa. Edellinen tila-arvio tehtiin vuonna 2013 ja sitä täydennettiin 2015.
Pintavesien tila arvioitiin biologisten tekijöiden (kasviplankton, päällyslevät, vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalasto) pohjalta. Arvioinnin tukena käytettiin vedenlaatu- ja kuormitustietoja sekä aiempaa painavammin vesimuodostumien rakenteellista muuttuneisuutta (mm. säännöstely, uomien perkaus, padot). Biologisen tiedon puuttuessa luokitus tehtiin veden laadun ja muiden tekijöiden perusteella. Luokittelussa vesimuodostuman tilaa verrataan oloihin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta sen eliöstöön; mitä vähäisempi ihmisen vaikutus, sitä parempi on ekologinen tila.
Pohjois-Karjalassa on tarkasteltu yhteensä 546 vesimuodostumaa, joista järviä 366 ja jokia 180. Niistä 72 on erinomaisessa, 395 hyvässä, 66 tyydyttävässä, 11 välttävässä ja kaksi huonossa ekologisessa tilassa. Tarkastelussa olivat mukana kaikki merkittävimmät vesistöt. Ympäristöhallinnon seurantojen ja velvoitetarkkailujen kautta saatua tulosaineistoa biologisista laatutekijöistä oli käytettävissä enemmän ja laajemmin kuin edellisessä luokituksessa, kattaen lähes 70 % tarkastelluista vesimuodostumista. Tämän ansiosta monet aiemmin hyvään tilaan luokitellut järvet voitiin nyt luokitella laajemman aineiston perusteella erinomaisiksi.
Osassa vesistöjä parantumisen merkkejä - muutamissa viitteitä heikentymisestä
Tilaluokan on arvioitu parantuneen noin 40 vesistössä. Muun muassa Ätäskössä, Sukkulanjoessa ja Taipaleenjoessa tila on kohentunut tyydyttävästä hyvään biologisen aineiston ja/tai vedenlaadussa tapahtuneiden muutosten johdosta.
Ekologinen tila on edelleen hyvää huonompi mm. Heposelässä, Viinijärven länsiosassa, Onkamojärvissä, Koitajoessa ja Iiksenjoessa. Kiteenjärvessä tila on heikentynyt tyydyttäväksi mm. kalaston ja pohjaeläimistön perusteella sekä muutamissa jokimuodostumissa, kuten Tohmajoessa, rakenteellisen muuttuneisuuden vuoksi. Pääosa tyydyttävää huonompaan tilaan luokitelluista on pienehköjä vesimuodostumia.
Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesistöjen, kuten Pielisjoen sekä Jänisjoen ja Lieksanjoen alajuoksun sekä Melakko-Loitimojärven ekologista tilaa heikentää voimalaitosrakentaminen. Keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen vesimuodostumien luokittelu tarkistetaan erikseen myöhemmin.
Vesien tila muuttuu hitaasti - vesienhoitotyö jatkuu
Pintavesien tilaa Pohjois-Karjalassa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin myös pistekuormitus, kuten jätevedenpuhdistamot, kaivannaisteollisuus ja turvetuotanto. Vesienhoidon painopistealuetta ovat Viinijärven-Sysmäjärven-Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joihin kohdistuu runsaasti kuormittavaa toimintaa. Kuormituksen lisäksi myös rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat monin paikoin vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan.
EU:n alueella on tavoitteena pintavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Ekologinen luokittelu on tehty nyt kolmannen kerran ja perustuu pääosin vuosien 2012-2017 tietoihin. Luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana ovat vesipuitedirektiivi ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä.
Nyt valmistunut ekologisen tilan luokitus antaa entistä tarkempaa tietoa Pohjois-Karjalan vesistöistä ja erityisesti niistä, jotka tarvitsevat vesiensuojelutoimia. Tilaluokittelu ja yhteenveto vesiensuojelutoimista tulee olemaan osa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa, jonka tarkistus vuosille 2022-2027 on parhaillaan käynnissä. Valtioneuvosto vahvistaa vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2021.
Vesien tilaan voi tutustua tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen Vesikartan kautta.
Lisätietoja: