Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Tällä sivulla esitetään tuore valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta tilasta kolmannella luokituskierroksella.Kemiallisen tilan luokitus julkaistaan myöhemmin.

 

Ekologinen tila

Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet.
 
Alustavassa arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.

 

 

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Järvien tila lähes ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.

Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Ekologinen tila 2019 pylväskuva km

 
  • Tarkasteltujen järvien pinta-alasta 87 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista.
  • Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 68 %.
  • Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tilassa on 13 %.
  • Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoja.
  • Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

Ekologinen tila 2019 pylväskuva vesimuodostumien määrä
 

 

Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 83 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 3 % järvistä.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 66 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 8 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 5 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 64 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 31 % rannikkovesialueista.

Muutos edelliseen luokitukseen

Ekologisen tilan muutos 2 ja 3 kausien välillä
 

Tieto tilasta auttaa kohdentamaan toimet oikein

EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta.

Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013 ja julkaistu hieman päivitetty vesienhoidon kuulemisen jälkeen vuonna 2015.

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2. luokituskaudella

Ensimmäinen ekologinen luotitus Suomessa julkaistiin 2008:

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 1. luokituskaudella

 

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Pohjois-Karjala

Elokuussa valmistuneen pintavesien tila-arvion perusteella Pohjois-Karjalan järvet ja joet ovat edelleen pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Valtakunnallisesti arvioiden tila on keskimääräistä parempi. Tarkastellusta järvialasta 92 % ja jokien pituudesta 78 % on vähintään hyvässä ekologisessa tilassa. Edellinen tila-arvio tehtiin vuonna 2013 ja sitä täydennettiin 2015.

Pintavesien tila arvioitiin biologisten tekijöiden (kasviplankton, päällyslevät, vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalasto) pohjalta. Arvioinnin tukena käytettiin vedenlaatu- ja kuormitustietoja sekä aiempaa painavammin vesimuodostumien rakenteellista muuttuneisuutta (mm. säännöstely, uomien perkaus, padot). Biologisen tiedon puuttuessa luokitus tehtiin veden laadun ja muiden tekijöiden perusteella. Luokittelussa vesimuodostuman tilaa verrataan oloihin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta sen eliöstöön; mitä vähäisempi ihmisen vaikutus, sitä parempi on ekologinen tila.

Pohjois-Karjalassa on tarkasteltu yhteensä 546 vesimuodostumaa, joista järviä 366 ja jokia 180. Niistä 72 on erinomaisessa, 395 hyvässä, 66 tyydyttävässä, 11 välttävässä ja kaksi huonossa ekologisessa tilassa. Tarkastelussa olivat mukana kaikki merkittävimmät vesistöt. Ympäristöhallinnon seurantojen ja velvoitetarkkailujen kautta saatua tulosaineistoa biologisista laatutekijöistä oli käytettävissä enemmän ja laajemmin kuin edellisessä luokituksessa, kattaen lähes 70 % tarkastelluista vesimuodostumista. Tämän ansiosta monet aiemmin hyvään tilaan luokitellut järvet voitiin nyt luokitella laajemman aineiston perusteella erinomaisiksi.

Pintavesien ekologinen tila kuva PK
 

Osassa vesistöjä parantumisen merkkejä - muutamissa viitteitä heikentymisestä

Tilaluokan on arvioitu parantuneen noin 40 vesistössä. Muun muassa Ätäskössä, Sukkulanjoessa ja Taipaleenjoessa tila on kohentunut tyydyttävästä hyvään biologisen aineiston ja/tai vedenlaadussa tapahtuneiden muutosten johdosta.

Ekologinen tila on edelleen hyvää huonompi mm. Heposelässä, Viinijärven länsiosassa, Onkamojärvissä, Koitajoessa ja Iiksenjoessa. Kiteenjärvessä tila on heikentynyt tyydyttäväksi mm. kalaston ja pohjaeläimistön perusteella sekä muutamissa jokimuodostumissa, kuten Tohmajoessa, rakenteellisen muuttuneisuuden vuoksi. Pääosa tyydyttävää huonompaan tilaan luokitelluista on pienehköjä vesimuodostumia.

Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesistöjen, kuten Pielisjoen sekä Jänisjoen ja Lieksanjoen alajuoksun sekä Melakko-Loitimojärven ekologista tilaa heikentää voimalaitosrakentaminen. Keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen vesimuodostumien luokittelu tarkistetaan erikseen myöhemmin.

Vesien tila muuttuu hitaasti - vesienhoitotyö jatkuu

Pintavesien tilaa Pohjois-Karjalassa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin myös pistekuormitus, kuten jätevedenpuhdistamot, kaivannaisteollisuus ja turvetuotanto.  Vesienhoidon painopistealuetta ovat Viinijärven-Sysmäjärven-Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joihin kohdistuu runsaasti kuormittavaa toimintaa. Kuormituksen lisäksi myös rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat monin paikoin vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. 

EU:n alueella on tavoitteena pintavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Ekologinen luokittelu on tehty nyt kolmannen kerran ja perustuu pääosin vuosien 2012-2017 tietoihin. Luokittelu on osa laajaa vesienhoidon suunnittelua, jonka perustana ovat vesipuitedirektiivi ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä.  

Nyt valmistunut ekologisen tilan luokitus antaa entistä tarkempaa tietoa Pohjois-Karjalan vesistöistä ja erityisesti niistä, jotka tarvitsevat vesiensuojelutoimia. Tilaluokittelu ja yhteenveto vesiensuojelutoimista tulee olemaan osa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa, jonka tarkistus vuosille 2022-2027 on parhaillaan käynnissä. Valtioneuvosto vahvistaa vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2021.

Vesien tilaan voi tutustua tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen Vesikartan  kautta.

Lisätietoja:

Julkaistu 30.10.2013 klo 10.41, päivitetty 2.10.2019 klo 13.32
Julkaistu 27.8.2019 klo 10.15, päivitetty 27.8.2019 klo 10.03