Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Tällä sivulla esitetään tuore valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta tilasta kolmannella luokituskierroksella.Kemiallisen tilan luokitus julkaistaan myöhemmin.

 

Ekologinen tila

Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet.
 
Alustavassa arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.

 

 

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Järvien tila lähes ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.

Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Ekologinen tila 2019 pylväskuva km

 
  • Tarkasteltujen järvien pinta-alasta 87 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista.
  • Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 68 %.
  • Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tilassa on 13 %.
  • Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoja.
  • Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

Ekologinen tila 2019 pylväskuva vesimuodostumien määrä
 

 

Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 83 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 3 % järvistä.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 66 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 8 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 5 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 64 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 31 % rannikkovesialueista.

Muutos edelliseen luokitukseen

Ekologisen tilan muutos 2 ja 3 kausien välillä
 

Tieto tilasta auttaa kohdentamaan toimet oikein

EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta.

Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013 ja julkaistu hieman päivitetty vesienhoidon kuulemisen jälkeen vuonna 2015.

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2. luokituskaudella

Ensimmäinen ekologinen luotitus Suomessa julkaistiin 2008:

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 1. luokituskaudella

 

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Pirkanmaa

Vesien tilan valtakunnallinen alustava tila-arvio on valistumassa kolmatta kertaa. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella järvien pinta-alasta 73 % ja jokien pituudesta 39 % on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Koko Suomessa vastaavat luvut ovat 87 % järvien osalta ja 68 % jokien osalta.

Verrattuna vuonna 2013 päättyneeseen toiseen luokitusjaksoon vesien tilassa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Tuolloin hyvässä tai erinomaisessa luokassa oli 79 % järvien pinta-alasta ja 40 % jokien pituudesta. Osa muutoksista johtuu ekologisen tilan muutoksista ja osa johtuu luokittelutavan muutoksista sekä lisääntyneestä seurantatiedosta.

Rehevöityminen heikentää veden laatua erityisesti Lounais-Pirkanmaalla

Luokittelussa oli mukana jokivesistöjä 137 ja järviä 263. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Pyhäjärven, Vanajaveden sekä Ikaalisten reitin alueen järvien ja jokien vedenlaatu on muuta Pirkanmaata huonompi.

Jokien ja järvien tilaa ovat heikentäneet erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, ja jokien osalta joillakin alueilla myös vesistöjen rakenteelliset muutokset. Sekä järvien ja jokien rehevöitymisongelmien takana on edelleen pääsääntöisesti maatalouden aiheuttama kuormitus.

Tila-arvio perustuu ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun

Vesienhoidon tavoitteena niin Pirkanmaalla, Suomessa ja koko EU: ssa on saavuttaa ja säilyttää pinta- ja pohjavesien hyvä tai erinomainen tila vuoteen 2027 mennessä. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa, että esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen toiminnasta aiheutuvia muutoksia.

Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien (mm. tekojärvet) tilan tulee olla hyvä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Näiden vesimuodostumien tila-arvio on vielä kesken. Myös kemiallisen tilan eli haitallisten aineiden perusteella tapahtuva tilan arviointi on vielä kesken.

Järvet kärsivät hajakuormituksesta

Suurin syy järvien heikentyneeseen tilaan on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Monia järviä vaivaa myös ulkoisen kuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus, vaikka sen arviointi on usein vaikeaa.

Ekologisen tilan heikentyminen näkyy järvissä veden samentumisena, sinileväkukintoina, kalaston muutoksina sekä umpeenkasvuna. Säännöstely saattaa heikentää matalien järvien tilaa välillisesti heikentämällä talvista happitilannetta. Hyväkuntoiset järvet ovat usein joko pohjavesivaikutteisia tai sijaitsevat valuma-alueiden latvaosissa. Osa näistä on luontaisesti hyvinkin tummavetisiä.

Sastamalan Kulo- ja Rautaveden sekä Kangasalan Vesijärven tila on laskenut viime tila-arvioon verrattuna hyvästä tyydyttävään. Näiden järvien kohdalla todellista muutosta huonompaan suuntaan ei kuitenkaan ole tapahtunut. Muutoksen syy on se, että luokittelua varten on nyt ollut käytettävissä kattavampi biologinen aineisto.

Vesiensuojelun hyödyt vaarassa ilmastonmuutoksen takia

Ilmastonmuutos vaikuttaa Pirkanmaan ja Etelä-Suomen vesistöjen hydrologisiin oloihin muuttamalla valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien totuttua vuosirytmiä. Ennusteiden mukaan vuosivalunta kasvaa Pirkanmaalla vuoteen 2040 mennessä jonkin verran, ja eniten valunta ja ravinnekuormitus kasvaa syksyisin ja alkutalvisin, jolloin kuormitus ja tulvien mahdollisuus lisääntyvät selvästi. Toisaalta lumen sulamisesta aiheutuvat keväiset valuntapiikit ja tulvat vähentyvät lumen määrän vähentyessä.

Pidentynyt kesäkausi tuo mukanaan myös kuivien kesien mahdollisuuden. Lisääntyneen ravinnekuormituksen ja lämpimien kesien takia leväkukintojen todennäköisyys on lisääntynyt. Vaikka vesiensuojelussa ollaan edistytty monella rintamalla, riskinä on, että kuormituksen vähentymisestä saavutettu hyöty menetetään ilmastonmuutoksen negatiivisten vaikutusten vuoksi suurelta osin.

Tehostamisohjelmasta vauhtia vesistökunnostuksiin

Tänä vuonna on alkanut kolmevuotinen Ympäristöministeriön johtama vesiensuojelun tehostamisohjelma. Ohjelmassa on varattu avustusta vesistökunnostuksiin erityisesti reheville vesistöille. Ohjelma varmistaa, että vesiensuojelun kunnostus saa rahoitusta ja tuo jatkuvuutta vesiensuojeluun. Kuluneen kesän aikana ohjelman puitteissa on aloitettu useita vesistökunnostushankkeita Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella. Pitkäjänteisellä kunnostustamisella voidaan mahdollisesti parantaa vesistöjen ekologista tilaa ja virkistysmahdollisuuksia.

Toteutuneita toimenpiteitä koottu verkkopalveluun

Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan mittavia yhdessä toteutettavia toimenpiteitä. Vesienhoidon toimenpiteet vuosina 2016-2018 on kerätty valtakunnallisesti yhteiseen Vaikuta vesiin -verkkopalveluun. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella esimerkiksi maatalouden vesiensuojelussa on onnistuttu hyvin muun muassa ravinteiden käytön hallinnassa sekä lannan ja orgaanisen aineksen ympäristöystävällisessä käytössä. Nämä toimenpiteet vähentävät vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää.

Tämän lisäksi vesistöjen kunnostuksessa on toteutunut useita selvityksiä ja kunnostushankkeita mutta edelleen on paljon tehtävää. Toteutukseen on nyt entistä paremmat taloudelliset mahdollisuudet vesiensuojelun tehostamisrahojen myötä.

Kartta Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen vesien ekologisesta tilasta (pdf)

Pylväskaavio Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen vesien ekologisesta tilasta (pdf)

Linkki karttasovellukseen missä voi vertailla vesien ekologista tilaa vuosilta 2013 ja 2019 

Julkaistu 18.10.2013 klo 13.53, päivitetty 3.10.2019 klo 9.34
Julkaistu 27.8.2019 klo 10.15, päivitetty 27.8.2019 klo 10.03