Hyppää sisältöön

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Tällä sivulla esitetään tuore valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta tilasta kolmannella luokituskierroksella.Kemiallisen tilan luokitus julkaistaan myöhemmin.

 

Ekologinen tila

Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet.
 
Alustavassa arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.

 

 

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Järvien tila lähes ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.

Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Ekologinen tila 2019 pylväskuva km

 
  • Tarkasteltujen järvien pinta-alasta 87 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista.
  • Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 68 %.
  • Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tilassa on 13 %.
  • Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoja.
  • Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

Ekologinen tila 2019 pylväskuva vesimuodostumien määrä
 

 

Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 83 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 13 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 3 % järvistä.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 66 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 8 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 5 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 64 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 31 % rannikkovesialueista.

Muutos edelliseen luokitukseen

Ekologisen tilan muutos 2 ja 3 kausien välillä
 

Tieto tilasta auttaa kohdentamaan toimet oikein

EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta.

Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013 ja julkaistu hieman päivitetty vesienhoidon kuulemisen jälkeen vuonna 2015.

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2. luokituskaudella

Ensimmäinen ekologinen luotitus Suomessa julkaistiin 2008:

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 1. luokituskaudella

 

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Lappi

Lapin sisävesien ekologinen tila arvioitiin 990 järvelle ja 555 joelle tai niiden osalle. Arvio perustuu pääosin vuosien 2012–2017 seurantatietoihin. Luokittelussa ovat mukana pääasiassa pinta-alaltaan yli 0,5 km2:n suuruiset järvet sekä yli 100 km2:n valuma-alueen joet. Järvistä 95 % ja joista 94 % on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Kun tarkastellaan yhteen laskettuja järvipinta-aloja ja jokipituuksia, ovat vastaavat osuudet 2 % ja 4 %. Osa pintavesistä on keinotekoisia tai ne on alustavasti nimetty voimakkaaksi muutetuiksi. On huomattava, että näiden vesien todellinen ekologinen tila on aina hyvää huonompi ja niiden saavutettavissa oleva ekologinen tila arvioidaan myöhemmin. Jos huomioidaan myös näiden vesien todellinen ekologinen tila, niin jokipituuksista noin 10 % ja järvipinta-alasta noin 25 % on hyvää huonommassa tilassa Lapissa. Kaikki Lapin rannikkovedet ovat tyydyttävässä tilassa.

LAPPI_Pintav_ekolg_tila_graaf_Joet_18_10_2019
Jokien yhteen lasketun pituuden (13 198 km) jakaantuminen tilaluokkiin.
LAPPI_Pintav_ekolg_tila_graaf_Jarvet_18_10_2019
Järvien yhteen lasketun pinta-alan (3 242 km2) jakaantuminen tilaluokkiin.
Pintavesien ekologinen tila Lapissa.
Pintavesien ekologinen tila Lapissa.

 

Vesien tilaan laaja-alaisimmin vaikuttaa metsätalous

Metsätalouden vaikutukset ovat yleensä selvimpiä pienissä vesissä, jotka eivät ole luokittelun piirissä. Ekologista tilaa heikentää erityisesti Kemijoen vesistössä myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen. Tilaan vaikuttaa paikallisesti myös teollisuuden, kaivosten sekä taajamien ja matkailukeskusten vedenpuhdistamoilta tuleva pistekuormitus. Kuormitus on voimakkainta Etelä-Lapin alueella, jonne suurin osa asutuksesta ja ihmistoiminnasta on keskittynyt.

Tilamuutoksia on tapahtunut noin 150 vesimuodostumassa. Näistä 27 % tila on heikentynyt ja 73 % parantunut. Muutokset tilaluokassa ovat osaksi todellisia, mutta pääosin ne johtuvat aiempaa kattavammasta seurantatiedosta. Hyvää huonompaan ekologiseen tilaan luokiteltiin yhteensä lähes sata vesimuodostumaa. Lisäksi yli sadassa hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevissa vesissä on tunnistettu riski tilan heikkenemiselle.

Simon edustan merialueen ja Tornion rannikon ulkoalueen tila heikentyi hyvästä tyydyttävään ja nyt koko Lapin rannikkoalue on hyvää huonommassa tilassa. Rannikkovesiin kohdistuu sekä jokivesien mukana tulevaa kuormitusta (etenkin metsätalous, maatalous) että rannikolla sijaitsevien taajamien ja teollisuuden pistämäistä kuormitusta ja hajakuormitusta sekä laskeumaa.

 

Julkaistu 21.10.2019 klo 12.24, päivitetty 21.10.2019 klo 12.24
Julkaistu 27.8.2019 klo 10.15, päivitetty 31.1.2020 klo 13.41