Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Ajankohtaista

Tutustu ja vaikuta tulvavahinkojen ehkäisyyn, vesienhoitoon ja merenhoitoon

Seuraava merenhoidon kuuleminen alkaa vuonna 2019 ja vesienhoidon sekä tulvariskien hallinnan vuonna 2020. Kesällä 2018 päättyneistä kuulemisista kootut palautteet löytyvät Vaikuta vesiin -sivuilta, missä myös suunnitelmiin voi tutustua.

Tällä sivulla esitetään valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta. Sivun alaosasta voi valita alueellisen sivun.

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Ekologinen tila

Suuri osa maamme pintavesistä – joista 65 %, järvistä 85 % ja rannikkovesistä 25% - on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hyvää heikommassa tilassa on 35 %  jokipituudesta, 15 % järvipinta-alasta ja 75 %  rannikkovesien kokonaispinta-alasta.

Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi)

 

 

Oheinen kartta suurempana
Pintavesien ekologinen tila (Koko Suomi) (pdf) (3344 kb)

Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Pintavesien ekologinen tila (km, km2) 2013_tolppakuvaTarkasteltujen järvien pinta-alasta 85 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista. Tarkastelun kohteena oli 87 % Suomen järvialasta. 

Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 65 %.

Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tai erinomaisessa tilassa on 25 %. Rannikkovedet luokiteltiin lähes 100 %:sti.

Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2006–2012 seurantatietoja. Luokittelussa käytettiin myös mm. kaukokartoitusaineistoja ja valuma-alueiden maankäyttötietoja.

Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

 Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 77 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 13 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 4 % järvistä.
  • Luokittelutyössä painotettiin pinta-alaltaan yli 100 ha eli 1 km2 järviä. Tällaisia järviä on Suomessa järvirekisterin mukaan 2555 kpl, ja näistä luokiteltiin 99 %.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 64 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 24 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 10 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 12 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 50 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 37 % rannikkovesialueista.

Pintavesimuodostumien ekologien tila

Kemiallinen tila

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan vesiympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä (mm. kadmium, nikkeli) tai eliöstössä (elohopea ahvenessa).

Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: “hyvä tila” ja “hyvää huonompi tila”. Hyvää huonompaan tilaan on luokiteltu ne vesimuodostumat, joissa jonkin haitallisen tai vaarallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso ylittää Euroopan yhteisön tasolla vahvistetun laatunormin.

Osa kemialliselta tilaltaan hyväksi luokitelluilla vesimuodostumilla on kalojen elohopean laatunormin ylittymisen riski (vaalean siniset alueet kartalla). Suomessa kalojen elohopeapitoisuuden arvioidaan nousseen erityisesti vesistöjen yläjuoksulla ruskeavetisissä järvissä, pääasiassa ilmamassojen mukana tulevan elohopean johdosta. Yli 90 prosenttia Suomen elohopealaskeumasta tulee maan rajojen ulkopuolelta.

Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)
Pintavesien kemiallinen tila

Iso kartta: Pintavesien kemiallinen tila (10.12.2015)  (pdf 2670 kb)
Katso yksityiskohtia Vesikartasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aiempi luokitus

ELY-keskukset ja RKTL ovat arvioineet pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan jo toisen kerran uudistettujen kriteerien avulla, mutta uusi arvio perustuu laajempaan aineistoon kuin vuonna 2008 tehty.

 

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen tila - Lappi

Lapissa suurin osa järvistä ja joista on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Hyvää huonommassa tilassa on noin 5 % jokien pituudesta, 15 % järvien pinta-alasta ja suurin osa rannikkovesistä. Pääosa muutoksista edelliseen luokitteluun verrattuna johtuu muuttuneista luokittelukriteereistä tai uuden seuranta-aineiston tuottamasta lisätiedosta.

Perämeren ulomman rannikkoalueen luokitus on laskenut tyydyttäväksi tiukentuneiden luokittelukriteerien ja uuden biologisen seuranta-aineiston perusteella. Rannikkovesien tilaa tarkennetaan vielä laajemmassa koko Perämeren kattavassa tarkastelussa.

Arvio perustuu pääosin vuosien 2006–2012 seurantatietoihin. Lapissa on luokiteltu kaikkiaan 555 jokea ja 990 järveä. Luokittelussa ovat mukana pääasiassa pinta-alaltaan yli 0,5 km2:n suuruiset järvet sekä yli 100 km2:n valuma-alueen joet.

Jokipituuksien (km) jakaantuminen eri tilaluokkiin Lapin vesienhoitoalueella.

Jokipituuksien (km) jakaantuminen eri tilaluokkiin Lapin vesienhoitoalueella.

Järvipinta-alan (km2) jakaantuminen eri tilaluokkiin Lapin vesienhoitoalueella

Järvipinta-alan (km2) jakaantuminen eri tilaluokkiin Lapin vesienhoitoalueella.

Kartta,ekologinen luokittelu Lapissa

Pintavesien ekologinen tila Lapin vesienhoitoalueella.

Etelä-Lapin jokivesillä paikallisia ongelmia

Lapin alueella jokien tilaa heikentää lähinnä metsä- ja maatalouden sekä haja-asutuksen aiheuttama kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Muutamilla jokialueilla tilaan vaikuttaa paikallisesti myös turvetuotantoalueilta sekä taajamien ja matkailukeskusten vedenpuhdistamoilta tuleva pistekuormitus. Kuormitus on voimakkainta Etelä-Lapin alueella, jonne suurin osa asutuksesta ja ihmistoiminnasta on keskittynyt. Ekologista tilaa heikentää myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen.

Kemijoen ja Torniojoen vesienhoitoalueiden suuremmista joista tyydyttävään tilaan luokittuivat Keminmaalla sijaitsevat Akkunusjoki ja Kaakamojoki, Tervolan Kaisajoki sekä Ylitornion Martimojoki ja Alainenjoki. Oulu- ja Iijoen vesienhoitoalueen Lapin alueelle sijoittuvista merkittävämmistä jokivesistä tyydyttävään tilaan luokiteltiin Ranualla sijaitsevat Luiminkajoki, Ranuanjoki sekä Siuruanjoen yläosa. Lisäksi 9 edellä mainituilla alueilla sijaitsevaa pienempää jokea on hyvää huonommassa tilassa.

Pohjoisimman vesienhoitoalueen muodostavissa, Jäämereen laskevissa Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöissä jokivedet ovat lähes kaikki erinomaisessa tilassa. Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet ovat vähäisiä ja havaitut ongelmat vesien tilassa ovat hyvin paikallisia. Ainoa laadultaan selvästi ongelmallinen joki on Ivalon ja Saariselän vedenpuhdistamon kuormituksesta kärsivä Akujoki, jonka vedenlaatu ilmentää huonoa tilaa.

Säännöstely ja hajakuormitus näkyvät järvien tilassa

Tyydyttävässä tilassa olevia järviä on yhteensä 29, joista merkittävimpiä ovat Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä säännösteltyjen Raanujärven ja Iso-Vietosen lisäksi Sodankylän Kelujärvi-Matalajärvi ja Kolarin Pasmajärvi. Tyydyttävässä tilassa olevia pienempiä järviä on Lapin etelä- ja keskiosassa, missä maa- ja metsätalouden ja asutuksen hajakuormitus on heikentänyt heikosti kuormitusta sietävien matalien humusjärvien tilaa. Hajakuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus vaivaa monia tyydyttävässä tilassa olevia järviä.

Rannikkoalueilla lieviä merkkejä rehevöitymisestä

Perämeren ulomman rannikkoalueen luokitus on laskenut tyydyttäväksi tiukentuneiden luokittelukriteerien ja uuden biologisen seuranta-aineiston perusteella. Veden ravinnepitoisuuksien ja näkösyvyyden perusteella Kemin-Simon ja Tornion ulkoalueet ovat edelleen hyvässä tilassa. Sisempien rannikkovesien heikentyneeseen tilaan vaikuttaa sekä jokivesien mukana tuleva kuormitus että suoraan merialueelle kohdistuva pistemäinen jätevesikuormitus ja hajakuormitus. Rannan läheisillä alueilla on havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä, kuten lisääntynyttä limoittumista.

MUUALLA PALVELUSSAMME

Simojoen vedenlaadun tila, raportti (pdf, 833 kt)

Lapin ELY-keskus suoritti tehostettua vedenlaadun seurantaa Simojoen ala- ja keskiosalla kesästä 2013 syksyyn 2014. Seurannan tarkoituksena oli arvioida pääuoman ainemääriä eri jokijaksoilla. Saatuja tuloksia tutkitaan suhteessa aiempiin seurantatuloksiin.

Julkaistu 24.10.2013 klo 15.07, päivitetty 11.4.2019 klo 9.31
Julkaistu 14.7.2017 klo 16.58, päivitetty 10.7.2018 klo 9.12